Euroopan maat ovat uuden edessä. Maailma ei olekaan muuttunut paremmaksi, niin kuin täällä joskus luultiin. Naapurinamme on aggressiivinen Venäjä, joka ei välitä allekirjoittamistaan kansainvälisistä sopimuksista. Keskeisin NATO-kumppanimme USA puolestaan on alkanut viilentää suhteitaan EU:hun.
Vihdoin tässä tilanteessa EU-maat ovat heränneet turvallisuuspuutteisiinsa. NATO:n puolustusmenojen minimivaatimuksia ollaan alettu täyttää ja jopa ylittää, mutta myös asevelvollisuuden käyttöönotto on noussut yhdeksi keskeisimmistä vaihtoehdoista puolustuksen kehittämisessä.
Millainen sitten on nykyaikainen asevelvollisuus, kun konfliktit ovat lennokkeja, hävittäjiä ja ilmatorjuntaa, ei enää fyysisiä nuijasotia? Ruotsissa ja Norjassa asevelvollisuus koskee yhtälailla miehiä ja naisia ja Saksassa suunnitellaan asevelvollisuuden käyttöönottoa niinikään molemmille sukupuolille.
Suomessa asevelvollisuus koskee vain miehiä. Meillä keskustelua kaikkia koskevasta, tasa-arvoisesta asevelvollisuudesta ei aloitteista huolimatta käydä, vaikka miesikäluokat ovat jo muutaman vuoden kuluttua liian pieniä nykyiseen tarpeeseen. Puolustusvoimat ja päättäjät vain hiljaa toivovat, että naisia hakeutuisi nykyistä enemmän vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen. Toistaiseksi naisten määrä on kuitenkin vähentynyt.
Varusmiesten hyvinvoinnista ja palkitsemisesta ei olla käytännössä millään mittapuulla kiinnostuneita, vaikka juuri se olisi keskeistä. Varusmiespalveluksesta ei makseta palkkaa lainkaan ja siitä maksettava päiväraha on lähinnä naurettava, alkaen alkupalveluksen 6,10 eurosta pisimpään palvelevien loppuajan 14,15 euroon. Suomen vankiloissa vangeillakin on mahdollisuudet parempiin päiväansioihin kuin varusmiespalveluksessa.
Varusmiespalveluksesta ei myöskään kerry eläkettä, vaikka esimerkiksi ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kerryttää eläkettä nykyisellään noin 39 €/kk. Johtuneeko tämä siitä, että asevelvolliset ovat miehiä, kun taas opinahjoissa enemmistönä ovat naiset?
Myös tavoiteajassa valmistuville opiskelijoille säädetty opintolainahyvitys asettaa varusmiespalvelusta suorittavat opiskelijat muita huonompaan asemaan. Säädöksen perusteella KELA maksaa osan tavoiteajassa valmistuneen opiskelijan opintolainoista, mutta kesken lukuvuoden alkavan ja/tai päättyvän palveluksen aiheuttamaa luppoaikaa ei huomioida itse palveluksen tavoin millään tavalla tavoiteaikalaskelmissa, vaikka jopa KELA on esittänyt tähän muutosta.
Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta asettaa ikärajat kiireettömään hoitoon pääsemiselle. Alle 23-vuotiaiden opiskelijoiden on päästävä kiireettömään hoitoon 14 vuorokauden kuluessa, yli 23-vuotiailla määräaika on 3 kuukautta. Yhteiskunnallisten velvollisuuksien hoitamisesta johtuen miehet pääsevät keskimäärin naisia lyhyemmän ajan hyötymään lyhyemmästä hoitoonpääsyajasta.
Ei ole ihme, ettei naisten määrä nouse palveluksessa. Tarvitsemme rutkasti lisää selkeää arvostusta niille, jotka suorittavat varusmies- tai siviilipalveluksen mm. korjaamalla edellä luettelemamme epäkohdat. Muutos voitaisiin rahoittaa maanpuolustusverolla, joka kerättäisiin niiltä, jotka eivät yhteiskunnallisiin velvoitteisiin osallistu.
Tarvitsemme myös todellista tasa-arvoa yhteiskunnallisiin velvollisuuksiin. Kun EU ja Suomi, tasa-arvoon vedoten, ovat säätäneet sukupuolikiintiöt yksityistenkin listayhtiöiden johtoryhmiin, on täysin kestämätöntä, että samanlaista kiintiöintiä ei sovelleta yhteiskunnan omiin velvollisuuksiin. Sukupuolten tasa-arvon parantaminen ei ole vain naisten etujen ajamista, vaan siihen kuuluu myös miesten eduista ja hyvinvoinnista huolehtiminen sekä yhteiskunnallisen taakan oikeudenmukainen jakaminen.
Miesten tasa-arvo ry (MTA) on palkinnut vuosittain sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä erityisesti ansioituneen toimijan tai ansioituneet tahot tasa-arvopalkinnolla
MTA:n hallitus on päättänyt myöntää vuoden 2024 ”Tasa-arvon kartanpiirtäjä” -palkinnon tietokirjailija, viestintäasiantuntija Katleena Kortesuolle sekä varusmiesliiton entiselle puheenjohtajalle Elina Riutalle. MTA:n tasa-arvopalkinnot jaetaan nyt yhdeksättä kertaa.
Katleena Kortesuo on ansiokkaasti kritisoitunut suomalaisen median väkivaltakyselyitä koskevaa uutisointia . Kun juttujen aiheena on naisiin kohdistuvasta väkivalta Suomessa, toimittajat mieluummin luottavat omiin ennakkoluuloihinsa, kuin tutkittuun tietoon. Lähdekritiikkiä ei näiden juttujen valmistelussa ole harjoitettu lainkaan. Median toiminnan seurauksena useiden ihmisten käsitys Suomen väkivaltatilanteesta on pahoin vääristynyt.
Elina Riutta on Varusmiesliiton puheenjohtajana toimiessaan toiminut vahvasti tasa-arvoisen asevelvollisuuden puolesta. Hän on yhtenä vastuuhenkilönä kansalaisaloitteessa, jonka tavoitteena on kaikkia koskeva asevelvollisuus. Aloitteeseen kerätään parhaillaan allekirjoituksia. Ikäluokkien pienentyessä ja Suomen turvallisuusympäristön muututtua entistä vaarallisemmaksi, on asevelvollisuuden rajaaminen vain miehiä koskevaksi paitsi epätasa-arvoista, myös maanpuolustuksellisesti lyhytnäköistä. Maanpuolustuskoulutuksen ei tulisi riippua sukupuolesta vaan motivaatiosta.
MTA on valinnut vuoden 2024 ”Tasa-arvon jarruksi” Vantaan kaupungin.
Vantaan Kaupunki torjui kaupunginvaltuutettu Juha Järän (ps.) ja 28 muun kaupunginvaltuutetun aloitteen Kansainvälisen Miestenpäivän viettämisestä Vantaalla. Kansainvälistä Naistenpäivää Vantaan kaupunki juhlii suuresti. Vantaan kaupunki tuntuu näkevän tasa-arvon eteen tehtävän työn edelleen jonkinlaisena nollasummapelinä, jossa miesten ja poikien huomioiminen olisi pois naisilta ja tytöiltä. Vantaan kaupungin mielestä sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa sitä, että vain naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi tehdään kaupungin toimesta aktiivisesti töitä, mutta miesten ja poikien tasa-arvo-ongelmat lakaistaan piiloon.
Viitteet
Kansainvälistä miestenpäivää (19.11.) vietetään jälleen kerran synkeissä tunnelmissa, sillä pääministeri Petteri Orpon hallitus esittää, että Suomessa kriminalisoitaisiin vain tyttöjen sukuelinten silpominen, mutta poikien sukuelinten rituaalisilpomisen sallittaisiin jatkua laillisena. Orpon hallitus pyrkii siis entisestään lisäämään Suomessa poikiin ja miehiin kohdistuvaa lainsäädännöllistä sukupuolisyrjintää. Orpon hallitus katsoo, että ihmisen arvo riippuu hänen sukupuolestaan, että poikien ja miesten perus- ja ihmisoikeuksia ei tarvitse kunnioittaa ja että väkivallan sukupuolittuneisuutta on tuettava lailla.
Miesten tasa-arvo ry (MTA) vaatii, että hallituksen lakiesityksen perustuslainmukaisuus on selvitettävä perusteellisesti. MTA muistuttaa, että kun edellisellä hallituskaudella valmisteltiin vastaavaa sukupuolitettua muutosta rikoslakiin, asiaa käsitellyt työryhmä ei kannattanut yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisena pitämäänsä sukupuolitettua silpomiskieltoa. Tästä huolimatta nykyisestä lakiesityksestä ei olla edes pyytämässä lausuntoa perustuslakivaliokunnalta.
MTA toteaa, että jos Suomea halutaan pitää jatkossa uskottavasti oikeusvaltiona, ei meillä voida säätää lakeja, jotka asettavat ihmiset sukupuolen perusteella eriarvoiseen asemaan, vaikka se on perustuslailla nimenomaan kielletty. Mitään hyväksyttävää perustetta sille, miksi silpomiskieltoa ei voitaisi säätää sukupuolineutraalisti, ei ole kyetty esittämään. Hallitus on perustellut rikoslain sukupuolittamista sillä, että Suomella on kansainvälisten velvoitteiden perusteella velvollisuus suojella naisia heihin kohdistuvalta väkivallalta. Tämä tavoite olisi kuitenkin saavutettavissa sukupuolineutraalilla silpomiskiellolla ketään syrjimättä. Mikään kansainvälinen sitoumus ei liioin estäisi Suomea kriminalisoimasta poikien ja tyttöjen sukuelinten silpomista tasa-arvoisesti.
MTA toteaa, että Orpon hallituksen täydellinen empatiakyvyttömyys silpomisen uhriksi joutuvia puolustuskyvyttömiä poikavauvoja kohtaan on kylmäävää ja häpeällistä. Erityisen paljon hävettävää on perussuomalaisilla, jotka vielä viime vaalikaudella äänestivät eduskunnassa silpomisen sukupuolineutraalin kieltämisen puolesta.
