Tänään kansainvälisenä poikien päivänä 16.5.2022 MTA on julkaissut "Miesten ja poikien kokema väkivalta - Myyttejä ja faktaa" -tietopaketin, jonka toivomme omalta osaltaan olevan käynnistämässä keskustelua siitä, eikö myös poikien ja miesten kokema väkivalta olisi syytä huomioida yhtäläisesti tyttöjen ja naisten kokeman väkivallan kanssa.
Poikien elämänlaadun parantamisessa ja poikien huomioimisessa on toki paljon eri aspekteja, mutta eri muotoinen väkivallan kohteeksi joutuminen ja vallalla oleva suhtautuminen tähän on asia, johon haluamme tänä vuonna kohdentaa huomion.
Muistetaan kaikki myös iloita ja olla ylpeitä pojista ja osoitetaan se pojille itselleen.
Hyvää kansainvälistä poikien päivää!
Miesten tasa-arvo ry:n (MTA) on palkinnut vuosittain sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä erityisesti ansioituneen toimijan tai ansioituneet tahot tasa-arvopalkinnolla. MTA:n vuoden 2021 ”Tasa-arvon kartanpiirtäjä” -palkinnot saavat kolumnisti ja opettaja Arno Kotro ja rap-artisti Stepa. ”Tasa-arvon jarru” – maininnan yhdistys on puolestaan vuosittain jakanut toimijalle, joka on pahiten jarruttanut sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä edeltäneen vuoden aikana. Sellaiseksi yhdistys on tällä kertaa valinnut asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtineen parlamentaarisen komitean. MTA:n tasa-arvopalkinnot jaetaan nyt kuudetta kertaa, ja ”Tasa-arvon jarru” – tunnustus neljännen kerran.
”Tasa-arvon kartanpiirtäjä” - palkintojen perustelut
Kolumnisti ja opettaja Arno Kotro on kommentoinut sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä jo pitkään ansiokkaasti. Hän toimitti yhdessä Hannu T Sepposen kanssa syksyllä 2007 julkaistun ”Mies vailla tasa-arvoa”- kirjan, joka ravisteli suomalaista tasa-arvopolitiikkaa ja keskustelua nostamalla miesten tasa-arvo-ongelmat pinnalle. Kotro on ennen muuta kunnostautunut suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän tasa-arvo-ongelmien kriitikkona. Kotro on käynyt Uuden Suomen blogipalstalla julkaistuissa blogikirjoituksissaan näitä ongelmia läpi perusteellisesti ja armottomasti. Nykymuotoisen asevelvollisuusjärjestelmän puolustelijoiden argumenteista ei jää Kotron käsittelyssä jäljelle oikeastaan mitään.
Rap-artisti Stepa on ansioitunut tasa-arvon edistäjänä uusimman levynsä "Rakkaus ylivoimainen" biisillä ”Pojat”, jonka voi mieltää koko levyn teemabiisinä sen nostaessa kehiin jotain ratkaisevasti uutta. Yhteiskunnallinen kantaaottavuus on rap-genressä ollut tavanomaista alusta lähtien, mutta se, että havaintoja tehdään poikien ja miesten tilanteesta ruohonjuuritasoa yleisemmällä tasolla, on poikkeavaa. Biisi nostaa esiin globaalin ”empatiavaje miehiä ja poikia kohtaan” -ilmiön, tähän liittyvän huono-osaisuuden kasautumisen miehille ja julistaa piiskaavasti myös poikien ja miesten tarvitsevan rakkautta. Tämä on tärkeä viesti vastaanotettavaksi kaikille näinä aikoina.
”Tasa-arvon jarru”
MTA katsoo, että vuoden 2021 ”Tasa-arvon jarru” on ehdottomasti asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtimaan asetettu parlamentaarinen komitea, joka luovutti loppuraporttinsa 26.11.2021. Komitea ei loppuraportissaan esittänyt vain miehiä koskevan, eli sukupuolisyrjinnälle perustuvan, asevelvollisuusjärjestelmän muuttamista tasa-arvoiseksi ja syrjimättömäksi. MTA toteaa, että komitean käsitys sukupuolten tasa-arvosta oli täysin naiskeskeinen ja vanhoillisille, jopa taantumuksellisille, sukupuoliroolistereotypioille rakentuva. Komitean esittämät muutokset, kuten kutsuntojen ulottaminen myös naisiin, eivät edistä tasa-arvoa, vaan ainoastaan vahvistavat naisten sukupuoliperusteista erityiskohtelua entisestään. Parlamentaarinen komitea jarrutti parhaansa mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista Suomessa.
Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan naisten ja tyttöjen on kerrottu olevan miehiä ja poikia heikommassa asemassa. Naisen euro on kuulemma ollut vain runsaat kahdeksankymmentä senttiä ja alle puolet kaikista johtoryhmien jäsenistä on ollut naisia. Afganistanissa tytöt eivät päässeet kouluun, kun pojat pääsivät sotimaan. Niinpä Suomi rahoitti viime vuonnakin erityisesti ulkomaisia, mutta myös kotimaisia naisjärjestöjä yhteensä yli 20 miljoonalla eurolla.
Venäjän sitten hyökättyä Ukrainaan, naisten ja tyttöjen kerrotaan kärsivän. Eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmä ja Plan International Suomi ovat huolissaan siitä, että ”teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten on usein vaikeampi saada seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita” (HS 25.2). UN Women Suomi puolestaan kampanjoi Ukrainan naisten ja heidän perheidensä auttamiseksi ja sen emojärjestö UN Women kertoo olevansa sitoutunut ”tukemaan Ukrainan kansaa, erityisesti sen naisia ja tyttöjä”, koska ”nykytilanne vaarantaa kaikkien ukrainalaisten turvallisuuden ja lisää erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa sukupuolittuneen ja seksuaalisen väkivallan riskiä”.
Emme ole yrityksistämme huolimatta löytäneet yhtään tahoa, joka osoittaisi vastaavalla tavalla kohdistettua huolta, kiitollisuutta taikka empatiaa miehille ja pojille. Miehille ja pojille, jotka sukupuolensa perusteella ovat jo heittäneet henkensä sodissa. Miehille ja pojille, jotka pakotetaan tappamaan, jotka alistetaan suoraan kuolemanvaaraan ja jotka erotetaan perheistään. Miehille ja pojille, jotka myös rauhan aikana huolehtivat maanpuolustuksen harjoittelusta palkatta.
Miesten kohtaamat ongelmat ja heidän uhrauksensa eivät saa niiden vaatimaa huomiota. Konfliktien aikana miesten väkivaltainen kuolleisuus kasvaa, vammautumiset ja loukkaantumiset lisääntyvät ja sekä fyysinen että psyykkinen terveys vaarantuu. Silti laajalla, empatiakyvyttömällä toimijajoukolla näyttää Suomessa olevan resursseja vain naisten ongelmien esittelyyn myös tällaisina järkyttävinä aikoina. Niin kauheaa kuin seksuaalinen väkivalta onkin, tappaminen on silti äärimmäisempää väkivaltaa.
