Maailman talousfoorumissa Davosissa pääministeri Sanna Marin korosti lainsäädännön merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä[i]. Samaan aikaan kotimaassa olemme saaneet lukea Ilta-Sanomista, kuinka isyyshuijauksen uhriksi joutunut ”Risto” joutuu maksamaan toisen miehen lapsen elatusmaksuja[ii]. Aikanaan vieras lapsi myös perii ”Riston”, jonka unelmat omista lapsista ja omasta perheestä on murskattu. Tämä ei ole oikein, eikä kohtuullista. Nykyinen isyyslaki[iii] suojelee hyväksikäyttäjiä ja huijareita. Isyyslaki ei ole sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä, vaan miehiä ja isiä sukupuolen perusteella syrjivä.
Näin ei kuitenkaan tarvitsisi enää vuonna 2020 olla. Kun isyyslakia viimeksi vuonna 2015 uudistettiin, Miesten tasa-arvo ry esitti, että isyysolettamasta tulisi luopua kokonaan ja että isyys pitäisi aina lapsen syntyessä varmistaa automaattisella DNA-testauksella[iv]. Näin olisi voitu varmistua siitä, ettei ketään enää huijattaisi tai hyväksikäytettäisi. Valitettavasti isyyslain uudistaminen jäi todella pahasti puolitiehen, eikä tieteellisen ja teknologisen kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia suostuttu hyödyntämään kaikessa laajuudessaan.
Isyyslaissa näkyy edelleen se, että suomalaiset lainsäätäjät ovat asettaneet kaiken muun edelle naisen / äidin edun. Tämä ei voi olla tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen lainsäädännön lähtökohta. Toisin kuin isyyslakia säädettäessä on oletettu, ei lapsen etu ole suinkaan automaattisesti identtinen äidin edun kanssa. Koska lapsi on heikommassa asemassa oleva osapuoli, on hänen etunsa aina asetettava lainsäädännössä äidin edun edelle. Lapsen etu ei ole se, että häntä, tai ketään muutakaan, huijataan ja hyväksikäytetään. Lapsella on kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen, jota Suomi on sitoutunut noudattamaan, mukaan oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
Miesten tasa-arvo ry vaatii, että isyyslaki avataan uudelleen arvioitavaksi ja että se uudistetaan niin, ettei laki enää mahdollista miesten hyväksikäyttöä ja huijaamista. Isyysolettamasta on luovuttava ja DNA-testit on otettava automaationa käyttöön, jotta isyydestä voidaan aina varmistua. Sukupuolten tasa-arvoa edistävään lainsäädäntöön pääministerin puheilla sitoutunut hallitus on velvollinen lunastamaan lupauksensa.
[ii] https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006388889.html, https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006372823.html
Eduskunnan käsiteltäväksi on toimitettu kansalaisaloite, jossa vaaditaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä erillisellä lailla.[i] Miesten tasa-arvo ry kummastelee kansalaisaloitetta, sillä tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomessa jo kriminalisoitu. Silpominen täyttää törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön selvästi. Mitään näyttöä siitä, ettei tyttöjen sukuelinten silpomiseen syyllistynyttä tuomittaisi rikoslaissa jo olevien säännösten mukaisesti törkeästä pahoinpitelystä, ei ole. Rikoslakia ei ole syytä kuormittaa millään kaksoiskriminalisoinneilla. Kun jokin on kriminalisoitu kertaalleen, se riittää. Ei ole liioin järkevää säätää jokaista erityyppistä väkivaltarikosta varten erillistä lakia, vaan on selkeämpää, että rikoslaissa on yleinen säännös, jolla kaikenlaiset väkivaltarikokset kriminalisoidaan ja säädetään väkivaltarikoksen vakavuusasteen mukaiset minimi- ja maksimirangaistukset. Rikoslain tehtävänä ei ole toimia minään moraalisten kannanottojen viestityskanavana, eikä asennemuutosten työkaluna, kuten kansalaisaloitteen laatijat näyttävät kuvittelevan. Niitä tehtäviä varten on käytössä aivan toisenlaisia ja paljon tehokkaampia keinoja. Rikoslain tehtävänä on turvata ihmisten turvallisuuden ja perus- sekä ihmisoikeuksien kaltaiset oikeushyvät oikeudettomilta hyökkäyksiltä.
Miesten tasa-arvo ry kuitenkin toteaa, että perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten, kuten lapsen oikeuksien sopimuksen, vuoksi on aivan välttämätöntä täsmentää rikoslain säännöksiä siten, että lasten sukuelinten silpomiset kriminalisoidaan. Muutoksen tarve johtuu vain siitä, ettei Korkein Oikeus vuonna 2008 (KKO 2008:93)[ii] noudattanut Suomen voimassa olevaa rikoslakia, kun sen käsiteltävänä oli poikavauvan sukuelinten silpomista koskenut rikosjuttu. Jos KKO olisi noudattanut voimassa olevaa lakia, olisi pojan silpomiseen syyllistynyt tuomittu törkeästä pahoinpitelystä. Koska näin ei käynyt, on lainsäädäntöä täsmennettävä niin, ettei oikeuslaitokselle jää asiassa jatkossa enää mitään mahdollisuutta jättää lapsen sukuelinten silpominen tuomitsematta. Kun oikeuslaitoksesta ei ole ollut puolustuskyvyttömien lasten perusihmisoikeuksien puolustajaksi, on lainsäätäjän velvollisuus huolehtia, ettei yhteenkään lapseen, olipa hänen sukupuolensa, ihonvärinsä, äidinkielensä, uskontonsa tai etninen taustansa mikä hyvänsä, kohdistuvaa väkivaltaa ja ihmisoikeuksien loukkausta enää hyväksytä millään tekosyyllä Suomessa.
Miesten tasa-arvo ry toteaa, että kansalaisaloitteen keskeinen ongelma on siinä, ettei sen toteuttaminen ole sopusoinnussa perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuuden, tasa-arvolaissa säädetyn sukupuolten välisen tasa-arvon ja Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten kanssa. On hätkähdyttävää, että Suomesta löytyy vielä vuonna 2019 ihmisiä, jotka oikeasti haluavat lisätä sukupuolten välistä epätasa-arvoa säätämällä lakeja, jotka asettaisivat ihmiset sukupuolen perusteella eriarvoiseen asemaan. Lainsäädännöllistä sukupuolisyrjintää ei missään tapauksessa tule lisätä Suomessa. Sitä on päinvastoin kaikin keinon pyrittävä purkamaan. Jokaisella ihmisellä on oltava Suomessa samat universaalit ihmisoikeudet. Lainsäätäjän sekä lakia valvovien viranomaisten on varmistettava, että jokaisen ihmisen henki ja ruumiillinen koskemattomuus on myös yhtä lailla turvattu väkivallalta tai sen uhalta. Erityisen tärkeää on se, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ja turvallisuudesta huolehditaan. Poikien henki ja terveys eivät voi itseään kunnioittavassa sivistys- ja oikeusvaltiossa, jonka perusarvoihin vielä kuuluu sukupuolten välinen tasa-arvo, olla yhtään sen vähäarvoisempia kuin tyttöjenkään. Niinpä lasten sukuelinten silpominen on ehdottomasti kriminalisoitava sukupuolineutraalisti. Tällöin sekä poikien, että tyttöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen olisi tässä suhteessa turvattu yhtä lailla, ihmiset olisivat sukupuolestaan riippumatta tässä asiassa lain edessä tasa-arvoisessa asemassa ja jokainen, jälleen sukupuolestaan riippumatta, nauttisi samaa rikoslailla turvattua oikeutta väkivallattomaan elämään. On tietenkin selvää, että käytännön tasolla pelkkä kriminalisointi ei vielä itsessään riitä toivotun lopputuloksen saavuttamiseen, vaan kieltolain rinnalle tarvitaan koulutusta, tiedotusta, ohjausta ja valvontaa, jotta kiellon noudattamisesta ja sen merkityksen ja tarpeellisuuden ymmärtämisestä voidaan varmistua. Tässä suhteessa on merkillepantavaa, että nykyinen hallitus on jo hallitusohjelmassaan sitoutunut turvaamaan resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön[iii].
Miesten tasa-arvo ry on tietoinen siitä, että sukupuolten välisen tasa-arvon ja poikien ihmisoikeuksien vastustajat yrittävät väittää, että poikien ja tyttöjen sukuelinten silpomisessa olisi jotain eroa. He esittävät, kuten KKO (KKO 2008:93) aikanaan, että poikien sukuelinten silpominen olisi jotenkin vähäpätöisempi ja siten jopa jollain ihmeellisellä tavalla hyväksyttävämpi toimenpide. Ikään kuin väkivallasta tulisi jotenkin hyväksyttävää, jos sitä on vain vähän tai jos sitä kohdistetaan vähemmän kuin johonkin toiseen. Tämä argumentaatio perustuu valheelle. Poikien sukuelinten silpomiselle ei ole mitään lääketieteellistä perustetta. Sitä ei tule sekoittaa lääketieteellisistä syistä tehtäviin poikien ympärileikkauksiin (jos pojan esinahka on esim. liian kireä), joita tehdään potilaan terveyden vuoksi ja joita ei vaadita kiellettäviksi. Poikien sukuelinten silpomisessa on kyse kulttuurisista tai uskonnollisista syistä tehtävästä operaatiosta, kuten tyttöjen sukuelinten silpomisessakin. Tytöille tehtäviä silpomisoperaatioita on monen laajuisia. Lievimmät niistä ovat selvästi pienempiä operaatioita, kuin pojille yleensä uskonnollisista tai kulttuurisista syistä tehtävä silpominen on. Maailmalla poikien sukuelinten rituaaliselle silpomista on jopa yritetty epätoivoisesti puolustaa väitettyihin terveydellisiin hyötyihin viitaten, mutta pohjimmiltaan lääketieteellisesti täysin tarpeettoman, potentiaalisesti hengenvaarallisen ja monella tapaa elinikäisiä haittoja aiheuttavan operaation puolustukseksi niistä ei ole. Eivätkä haitat ja tarpeeton kärsimys ole yksinomaan fyysisiä, sillä ympärileikkausten tiedetään aiheuttavan myös merkittäviä psyykkisiä seuraamuksia. Poikien ja tyttöjen välillä on tietenkin anatomisia eroja, joista johtuen silpomisoperaatioissa voi olla sukupuolten välillä eroa.[iv] Pohjimmiltaan se on kuitenkin täysin merkityksetöntä. Kyse ei ole mistään kilpailusta sen suhteen, kuka kärsii silpomisesta eniten tai kuka selviää siitä vähemmillä haitoilla. Kyse on siitä, että sukuelinten silpominen on tarpeetonta, haitallista ja vaarallista ihan siitä riippumatta kohdistuuko se tyttöön vai poikaan.
Miesten tasa-arvo ry korostaa, että poikien sukuelinten silpominen on operaatio, joka voi pahimmillaan johtaa pojan kuolemaan. Se voi myös johtaa vakavaan vammautumiseen ja tulehduksiin. Se aiheuttaa joka tapauksessa onnistuessaankin elinikäisen ja peruuttamattoman vamman pojalle. Silpomisen seurauksena hänen kykynsä kokea aikuisella iällä seksuaalista nautintoa voi olla huomattavasti heikentynyt. Silpominen on erittäin kivulias ja brutaali operaatio, eikä pojille ole välttämättä edes järjestetty kunnolla puudutusta. Poikien sukuelinten silpomista vähättelevien on syytä tutustua SEXPO:n EHJÄ-hankkeen materiaaliin.[v]
Miesten tasa-arvo ry toteaa myös, ettei poikien sukuelinten silpomisen jatkamista voida perustella uskonnonvapauteen vetoamalla. Uskonnollisista syistä tehtävä sukuelinten silpominen kohdistuu täysin puolustuskyvyttömään poikalapseen tai – vauvaan. Lainsäätäjän ja viranomaisten on ensisijaisesti huolehdittava hänen oikeuksistaan ja puolustettava häntä. Lapsen vanhempien uskonnollinen vakaumus tai maailmankatsomus voi olla millainen hyvänsä, ja heillä on siihen oikeus, mutta vanhemmilla ei silti ole oikeutta polkea poikansa oikeuksia. Heidän uskonvapaudellaan on rajansa. Ihmisoikeudet ja perusoikeudet ovat universaaleja. Ne kuuluvat kaikille lapsille heidän sukupuolestaan ja heidän vanhempiensa uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. Ei voida ajatella, kuten KKO aikanaan (KKO 2008:93), että lapsi tai vauva olisi ensisijaisesti jonkun uskonnollisen ja kulttuurisen yhteisön jäsen ja vasta toissijaisesti, jos sittenkään, yhdenvertainen ja tasa-arvoinen ihminen kaikkien muiden ihmisten rinnalla. Minkään ryhmäidentiteetin suojeleminen tai perinteen harjoittaminen ei oikeuta ihmisoikeusloukkauksia. Suomi on sitoutunut lapsen oikeuksien sopimuksella poistamaan lapsiin terveydelle vahingollisia tapoja. Sukuelinten silpominen on juuri tällainen haitallinen perinne, josta on Suomessa päästävä eroon.
Miesten tasa-arvo ry katsoo, että Eduskunnalla on tämän kansalaisaloitteen käsittelyssä todellinen näytön paikka. Onko Suomi länsimainen oikeus- ja sivistysvaltio, jonka keskeisiin arvoihin kuuluvat sukupuolten välinen tasa-arvo, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja lasten hyvinvoinnista huolehtiminen, vai ei? Olemmeko me takapajuinen ja miesvihamielinen kehitysmaa, jossa ihmisen oikeudet ja arvo riippuvat hänen sukupuolestaan ja jossa pojat ja miehet ovat vähempiarvoisia alemman tason olentoja, joiden ihmisoikeuksista ei tarvitse välittää? Tämä valinta on nyt Eduskunnan käsissä.
Tämä on Miesten tasa-arvo ry:n The Guardian-lehteen lähettämä mielipidekirjoitus:
The Head of Equality Unit in the Finnish Ministry of Social Affairs and Health, Tanja Auvinen, and Ombudsman for Equality, Jukka Maarianvaara were interviewed on equality in Finland by The Guardian. Both had focus solely on women´s issues. Domestic violence against women, uneven distribution of family leaves between fathers and mothers, women´s lower paychecks and segregation of branches of trades are raised as the main issues of equality (The Guardian, 14 Dec 2019; ”Feminism comes of age in Finland as female coalition takes the reins”, https://www.theguardian.com/world/2019/dec/14/feminism-finland-gender-equaity-sanna-marin).
I strongly disagree. It is boys and men, rather than girls and women, who have equality issues in Finland. Learning gap in primary school between boys and better grading girls is the widest in OECD, the majority of the homeless are men, the majority of the outcasts are men, the majority of the victims of violence are men and men´s lives are over five years shorter than women´s in average. We have several laws favouring women, the most outstanding being the conscription which only forces men to serve in the army for up to one year. It is a hoax not to include any of these grievances in the list of equality issues.
Young female cabinet ministers may seem to be a good sign of equality. But it may be the opposite: for girls and women it is easier to graduate from schools with good marks and get a job. They do not have to serve their country in the military but instead they can continue their studies or work while their male counterparts crawl in the woods.
Legislation is customized for women also in other fields. Certain proportion of the state given support to political parties must be given to women´s organs. Several feminist organizations are funded directly by the state by law. Act on Equality between Women and Men is not equal neither – its main objective is ”to improve the status of women, particularly in working life”.
There are highly appreciated branches in society, where vast majority of employees are women, like judiciary. Then there are branches where men dominate, like engineering. Equality authorities criticize only branches dominated by men for being segregated.
The authorities use flawed, tendentious and outdated metering tools in comparing the quality of lives of men and women. Although they claim the opposite, there is no pay gap between male and female colleagues working the same hours in the same position for the same employer. Men and women can freely apply for any training or job position in Finland equally (except that men are restricted by conscription duties). According to Eurostat statistics men face as much domestic violence as women.
According to BIGI (Basic Indicator of Gender Inequality, https://bigi.genderequality.info/), which is said to focus on key ingredients of a good life of both men and women in 1) healthy life expectancy, 2) basic education and 3) life satisfaction, Finland´s rank is 72. The rank is low because men are having more issues than women in all the three fields.
Juuso Erno
Chairman
Gender Equality for Men in Finland
