Tasa-arvoasioista vastaava sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjestää 4.2.2015 Helsingissä seminaarin, jonka aiheena on tasa-arvopolitiikan tulevaisuus. ”Tasa-arvon tulevaisuutta tehdään nyt” – seminaari osoittaa ikävällä tavalla sen, mikä on pielessä nykyisessä tasa-arvopolitiikassa. Seminaari on esiintyjälistaltaan ja aihealueiltaan yksipuolinen ja ideologisesti vahvasti latautunut. Seminaarissa ei ole mukana ensimmäistäkään esiintyjää, joka toisi keskusteluun mukaan miesnäkökulmaa, saati että keskittyisi miehiä koskeviin teemoihin.
Seminaarin pääesiintyjistä yksi on Euroopan Unionin komission tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikasta vastaava johtaja, Salla Saastamoinen. Hänen esiintymiseensä ei voi suuria odotuksia kohdistaa, sillä EU:n ”tasa-arvopolitiikka” on pitkälti naisasian ajamista, joka koostuu mm. naiskiintiövaatimuksista, vain naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamisesta ja suunnitelmista rajoittaa sananvapautta ja mielipiteenvapautta kieltämällä antifeminististen mielipiteiden esittäminen. Onko EU:lla, tai sen nk. tasa-arvoelimillä, mitään tarjottavaa sukupuolisyrjinnästä kärsiville ja tasa-arvo-ongelmien kanssa kamppaileville miehille ja pojille?
Toinen pääesiintyjä on ruotsalaisen Feministisk Initiativ- puolueen puheenjohtaja Gudrun Schyman, joka on veronkierron lisäksi tullut tunnetuksi mm. miesverovaatimuksistaan. Schymanin ja hänen puolueensa, joka haluaa lisätä entisestään miehiin kohdistuvaa sukupuolisyrjintää lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa, maailmankatsomusta voi pitää miesvihamielisenä, seksistisenä ja sukupuolten välisen tasa-arvon vastaisena. Tällaistako arvomaailmaa tasa-arvoasioista vastaava STM haluaa verovaroillamme edistää ja tukea? Onko suomalaisen ministeriön tehtävänä tukea ulkomaalaista, poliittista ja miesvastaista ääriliikettä?
Seminaarin ohjelmassa on varattu aikaa keskustelulle, ja joku saattaa päästä esittämään kriittisemmän kysymyksen tai kommentin. Tämä periaatteellinen mahdollisuus ei tee seminaarista tasapuolista, sillä keskustelulle varattu aika jää tämän tyyppisissä tilaisuuksissa yleensä hyvin rajalliseksi. Seminaaria ei siis parhaalla tahdollakaan voi väittää moniääniseksi. Valtiofeminististä konsensusta oikeasti kritisoivat äänet on suljettu sen ulkopuolelle, ja näkemyksensä saavat virallisesti esiin vain samanmieliset aatetoverit. Tällä toimintatavalla ei edistetä avointa, kriittistä keskustelua, vaan estetään monia ihmisiä, etenkin miehiä, tuomasta esille omia mielipiteitään ja haastamasta tasa-arvokeskustelua hallitsevia myyttejä ja tabuja. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on mahdollista vain, jos kaikenlaisia näkemyksiä asiasta kuunnellaan ja kunnioitetaan. Samalla on väistämättä myös luovuttava yhden ideologian hegemoniasta tasa-arvopolitiikassa ja –keskustelussa.
Viime vuosina maailmalla, ja myös Suomessa, on vahvistunut aktiivinen isä- ja miesasialiike. Miesten oikeudet, isien asema ja poikien ja miesten kohtaamat tasa-arvo-ongelmat ovat tämän liikkeen myötä nousseet viimein tasa-arvokeskustelussa esille. Nyt STM:n organisoimassa seminaarissa miesnäkökulma ja historiallinen murros tasa-arvokeskustelussa on sivuutettu. Sen sijaan, että seminaarissa pyrittäisiin tarkastelemaan tasa-arvon tulevaisuutta molempien sukupuolten kannalta, eli ns. sukupuolisilmälaseja käyttäen, on seminaarin sisältö ja esiintyjät valittu vain naisasiaa ajatellen. Tasa-arvoseminaarin sijasta verovaroillamme on saatu aikaan naisasiaseminaari. Juuri tällaisessa tulevaisuus-seminaarissa olisi tarjoutunut erinomainen tilaisuus korostaa sitä, että tasa-arvo koskee myös miehiä, ja ottaa miehet mukaan yhteiseen, kaikkien etua palvelevaan tasa-arvon edistämistyöhön. Sukupuolittunut tasa-arvotyö ei ole myöskään lastensuojelullisesti järkevää.
STM:n ei pitäisi olla vain naisasian ajaja, vaan sen pitäisi pyrkiä edistämään molempien sukupuolten oikeuksia ja tasa-arvoa tasapainoisesti. Seminaarin järjestelyt osoittavat, että STM ei kohtele isä- tai miesjärjestöjä tasapuolisesti. On tullut aika katkaista napanuora naisasialiikkeen ja tasa-arvoviranomaisten väliltä, ja vaatia viranomaisilta tasapuolista kohtelua isä- ja miesasialiikkeelle. Tasa-arvon täytyy toteutua niin rahoituksessa, edustuksessa viranomaiselimissä kuin yhteistyöhankkeissakin.
Poikien hyljeksintä rokoteohjelmassa
Tasa-arvoasioista vastaava sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, ettei poikia oteta mukaan HPV-rokoteohjelmaan. HPV-rokote annetaan jatkossakin vain tytöille, vaikka siitä olisi terveydellistä hyötyä myös pojille. HPV-infektio voi nimittäin aiheuttaa miehilläkin syöpää.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun viranomaiset suhtautuvat kielteisesti poikien ja miesten terveyden ja hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen. Eturauhasyöpäseulontojen aloittaminen on torjuttu, samoin kuin esitys valittujen miesikäluokkien terveystarkastusten aloittaminen. Kielteisen suhtautumisen syyksi on tarjottu milloin ylidiagnosoinnin riskiä, milloin ehdotettujen toimien väitettyä tehottomuutta, mutta loppujen lopuksi kyse on aina ollut siitä, ettei meillä kuulemma ole riittäviä resursseja. Poikien ja miesten terveydelle on asetettu hintalappu, jota ei sovi ylittää.
Naisille tarjottavat seulonnat
Resursseja kuitenkin riittää naisten terveydenhuoltoon. HPV-rokoteohjelman lisäksi naisille on tarjolla mm. seulonnat rintasyövän ja kohdunkaulan syövän varalta sekä neuvoloiden palvelut. Vuonna 2002 naisten terveydenhuoltoon käytettiin varoja 42 prosenttia enemmän kuin miesten. Rahaa siis on, mutta miehille sitä ei jostain syystä liikene. Tasa-arvolle ja terveydelle osataan meillä asettaa tarkka ja tiukka hintalappu heti kun on kysymys miehistä.
Selitykseksi ei kelpaa se, että naisille kohdistetut terveyspalvelut olisivat jotenkin parempia ja tehokkaampia, kuin mitä miehille tasa-arvon nimissä esitetyt palvelut toteutuessaan olisivat. HPV-rokote olisi tutkitusti tehokas pojille ja miehille suunnatut terveystarkastukset ovat tuottaneet erittäin hyviä tuloksia. Toisaalta esimerkiksi rintasyöpäseulontojen on arvioitu johtavan ylidiagnosointeihin ja turhiin hoitoihin, eli juuri niihin samoihin ongelmiin, joihin vedoten eturauhassyöpäseulontojen järjestämisestä on kieltäydytty. Herää epäilys siitä, että miesten ja naisten terveyspalveluja arvioidaan aivan eri mittapuulla.
Miesten tarpeisiin vastattava
Miesten terveysongelmat kuitataan yleensä vain viittaamalla miesten epäterveellisiin elämäntapoihin. On tietenkin totta, että jokainen meistä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan terveyteensä, mutta tämä pätee naisten kohdalla ihan yhtä lailla kuin miestenkin. Elintavoilla voi olla suuri merkitys juuri niiden syöpien, eli rintasyövän ja kohdunkaulan syövän, riskiin, joita meillä seulotaan. Olisiko ajateltavissa tilanne, että naisille tarjottaisiin vain syyllistäviä terveyssaarnoja eikä seulontoja? Miksi miesten pitäisi tyytyä yhtään vähempään?
Tosiasia on, että miesten keskimäärin odotettavissa oleva elinikä on selvästi alhaisempi kuin naisilla. Tätä taustaa vasten voisi kenties olettaa, että miesten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon kiinnitettäisiin aivan erityistä huomiota, mutta paradoksaalisesti tilanne on aivan päinvastainen. Epäilemättä tässä välinpitämättömyydessä näkyy perinteinen asennoituminen miehiin: miesten odotetaan itse ratkaisevan ongelmansa ja kestävän elämänsä vastoinkäymisiä tyynesti ja valittamatta. Laajemmassa mittakaavassa miehiä pidetään uhrattavissa olevana resurssina, tykinruokana, jonka hyvinvoinnista huolehtimisen ei ole katsottu olevan yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisen tärkeää.
Ministeriön otettava vastuu
Tasa-arvoasioista vastaavana ministeriönä sosiaali- ja terveysministeriöltä on kuitenkin lupa odottaa ja vaatia paljon enemmän. Eivät asiat muutu parempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan, jos mitään uutta ei edes yritetä. Ministeriön on luovuttava ylimielisestä ja vähättelevästä asenteestaan poikien ja miesten terveyden ja hyvinvoinnin suhteen ja ryhdyttävä aktiivisesti kantamaan vastuutaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä.
Miesten tasa-arvo ry vaatii STM:ää ryhdistäytymään välittömästi. Sosiaali- ja terveysministeriön on viipymättä ilmoitettava, mihin konkreettisiin toimiin se aikoo ryhtyä miesten odotettavissa olevan eliniän nostamiseksi naisten odotettavissa olevan eliniän tasolle. Miehille on organisoitava vastaavanlaajuiset ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelut, joista naiset ovat päässeet nauttimaan jo vuosien ajan.
_____________________________________
Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/hpv-rokote_pysyy_tyttojen_juttuna__ministerio_torppaa_rokoteohjelman_laajentamisen/7264742
http://yle.fi/uutiset/vaitos_hpv-rokote_pitaisi_antaa_myos_pojille/7121468
http://yle.fi/uutiset/hpv-rokotteen_ottamisessa_on_selvia_aluellisia_eroja/7749843
http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/04/13/miesten-tasa-arvo-ongelmien-top-10, http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-933.html?genre=terveys&osannimi=ajassa_yhteiskunta&jutunid=3355
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/kundit+saatiin+kondikseen/a128075, http://deski.fi/9/kundit-kondikseen-hankkeella-hyvia-tuloksia-6371, http://www.hs.fi/sunnuntai/a1380341229044
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_rintasyopaa_hoidetaan_liian_herkasti/6356150, http://www.terve.fi/rintasyopa/1-pelastuu-3-ylihoidetaan-tata-syopaa-hoidetaan-myos-turhaan http://www.breastcancer.org/risk/factors/weight, http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/syopataudit/syopapotilaan-hoitopolut/rintasyopapotilaan_hoitopolku/rintasyovan-riskitekijat/Sivut/default.aspx, http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/kohdunkaula/
http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288585008119.html
Te olette torjunut aloitteen isänpäivän muuttamisesta vakiintuneesta liputuspäivästä viralliseksi liputuspäiväksi, jollainen äitienpäivä on.
Olette perustellut torjuntaanne sillä, ettei meillä olisi Suomessa mitään tarvetta korostaa isyyttä. Miesten tasa-arvo ry on tästä kanssanne eri mieltä. Suomessa merkittävä joukko lapsia jää erilaisista syistä isättömiksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että isättömyys on merkittävä riskitekijän lapsen myöhemmän kehityksen kannalta. Isättömänä kasvaneen lapsen riski ajautua myöhem-mässä elämässään erilaisiin ongelmiin on moninkertainen sellaiseen lapseen verrattuna, joka on saanut kasvaa ja kehittyä isänsä kanssa. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle merkittävää haittaa ja kustannuksia. Isyyttä ja isien merkitystä on siis todella syytä korostaa Suomessa, ei ainoastaan lapsen oikeuksien toteutumisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen vuoksi, vaan myös puhtaasti kansantaloudellisista syistä.
Olette vastustanut muutosta myös sillä perusteella, että sen toteuttaminen lisäisi byrokratiaa. Tämä on selvästi parempi argumentti, vaikka on vaikea nähdä tämän muutoksen toteuttamista kovin merkittävänä byrokratiaa lisäävänä tekijänä verrattuna viimeisten hallitusten, joissa te olette ollut mukana, intoon lisätä lainsäädäntöä ja kasvattaa avustajaviidakkoa. Kuten totesitte, virallisella ja vakiintuneella liputuspäivällä ei ole juuri käytännössä eroa, joten muutoksen kustannusvaikutuksia tuskin voi pitää kovin merkittävinä. Symbolinen vaikutus olisi sitten sitä suurempi. Miesten tasa-arvo ry on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, ettei valtiovalta palkitse tasa-arvoisesti ansioituneita isiä ja äitejä. On turhaa pitää juhlapuheita tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja isyyden merkityksen kunnioittamisesta, jos halua kohdella äitejä ja isiä tasa-arvoisesti ei edes näissä symbolistisesti tärkeissä kysymyksissä löydy.
Looginen johtopäätös linjauksestanne on se, että sukupuolten välisen tasa-arvon ja tasa-arvoisen vanhemmuuden toteuttamisen nimissä äitienpäivä on syytä muuttaa virallisesta liputuspäivästä vakiintuneeksi. Eihän meillä ole mitään sen erityisempää syytä korostaa äitejä ja äitiyttä kuin isiä ja isyyttä. Jos isien huomioimiseen riittää vakiintunut liputuspäivä, täytyy sen riittää myös äitien muistamiseen. Isä on lapselle ihan yhtä tärkeä kuin äiti. Niin isänpäivä kuin äitienpäivä ovat pohjimmiltaan amerikkalaista tuontitavaraa, joten on syytä viettää niitä mahdollisimman tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Oletteko te, sisäministeri Räsänen, siis valmis esittämään äitienpäivän muuttamista virallisesta liputuspäivästä vakiintuneeksi liputuspäiväksi?
Miesten tasa-arvo ry kannattaa edelleen isänpäivän muuttamista vakiintuneesta liputuspäivästä viralliseksi liputuspäiväksi. Miesten tasa-arvo ry katsoo, että tällainen muutos edistäisi parhaiten sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaista vanhemmuutta Suomessa. Niinpä Miesten tasa-arvo ry tukee vahvasti kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on isänpäivän muuttaminen viralliseksi liputuspäiväksi. Kaikki joukolla allekirjoittamaan!
_________________________________________________
Lähteet:
http://paivirasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182491-isat-ovat-liputuspaivansa-ansainneet http://www.iltalehti.fi/uutiset/200903149243477_uu.shtml, http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288339807437.html http://yle.fi/uutiset/isattomyys_jattaa_aukon_lapsen_sisimpaan/5737213, http://www.photius.com/feminocracy/facts_on_fatherless_kids.html, http://www.fathers.com/statistics-and-research/the-consequences-of-fatherlessness/, http://kannanotot.miestentasa-arvo.fi/2011/11/10/miesten-tasa-arvo-ry-vaatii-tasa-arvoa-ansioituneiden-vanhempien-palkitsemiseen/ http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1288708440725.html?pos=ksk-trm-perh-nenos http://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4, http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84itienp%C3%A4iv%C3%A4 https://www.facebook.com/liputus?fref=nf https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1047
