Sanasto

Epäsuora sukupuolisyrjintä ilmenee tilanteessa, jossa päätöksentekijät tekevät toista sukupuolta syrjiviä päätöksiä näennäisen rationaalisin ja reiluin perustein, mutta toinen sukupuoli silti joutuu tosiasiallisesti heikompaan asemaan. Miehiin kohdistuvaa epäsuoraa sukupuolisyrjintää saattaa ilmetä mm. siinä, että tuomioistuimet tekevät huoltajuuspäätöksiä hyvin hitaasti ja haluavat väliaikaispäätöksissään säilyttää yleensä tilanteen, jossa lapsi asuu äitinsä luona. Tämä hidastelu syrjii tosiasiallisesti miehiä, vaikka se päällepäin saattaakin näyttää sukupuolineutraalilta ja syrjimättömältä. Miesten tasa-arvo ry ei hyväksy epäsuoraa miehiin tai naisiin kohdistuvaa sukupuolisyrjintää.

Femokraatti on valtion tai kunnan virkamies, joka on ottanut asiakseen naisten aseman parantamisen ja joka tukeutuu feministiseen ideologiaan omassa virkatyössään (lähde: R.W. Connell).

Femokratia on yhteiskunta, 1) jonka valtion viralliseksi ideologiaksi on nostettu feminismi ja 2) jossa viranomaiset eivät piittaa miesten tasa-arvo-ongelmista ja 3) jossa jokainen miestutkija, joka arvostelee mitään naisjärjestöjen tai –tutkijoiden julkaisemia tietoja, pyritään julkisesti nolaamaan. Miesten tasa-arvo ry:n tavoitteena on, ettei Suomesta koskaan muodostuisti täysipainoista femokratiaa.

Laittomat lait ovat sellaisia lakeja, jotka ovat rikkomuksia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia vastaan. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset kieltävät yksiselitteisesti sukupuolisyrjinnän. Suomen perustuslakiin on kuitenkin otettu porsaanreikä, joka sallii sukupuolisyrjinnän, jos siihen on ”hyväksyttävä syy”. Miesten tasa-arvo ry:n mukaan hyvin vaikea keksiä mitään hyväksyttäviä syitä miesten tai naisten syrjimiselle. Lisäksi on huomattava, että kansainvälisessä oikeuskirjallisuudessa nimenomaisesti todetaan, että valtion rahapula ei koskaan voi muodostaa hyväksyttävää perustetta syrjinnälle. Tämä tarkoittaa miesnäkökulmasta mm. sitä, että palkka-armeijan kalleus ei kelpaa perusteluksi sille, että nuoret miehet pakotetaan armeijaan vankilan tai yhdyskuntapalvelua muistuttavan siviilipalvelun uhalla.

Miesten tasa-arvo-ongelmat ilmenevät niillä elämänalueilla ja niissä tilanteissa, joissa miesten asema on heikompi kuin naisilla. Tasa-arvo-ongelmat voivat liittyä suoraan, epäsuoraan tai rakenteelliseen syrjintään, ja ongelmia on mahdollista paikantaa sukupuolitettujen tilastojen avulla. Tietoa miesten tasa-arvo-ongelmista löytyy täältä

Rakenteellinen sukupuolisyrjintä on normeista ja rooliodotuksista aiheutuvaa painetta ja painostusta, joka aiheuttaa miehille tai naisille tosiasiallisia haittoja, vaikka syrjinnän ”tekijää” tai ”syyllistä” onkin vaikea paikantaa. Kyseessä ovat kulttuurimme ja yhteiskuntamme luonteesta johtuvat rooliodotukset, jotka syrjivät miehiä esimerkiksi siten, että miesten odotetaan olevan taloudellisesti sekä muutoinkin työelämässä menestyviä. Tämä paine on niin voimakas, että miesten itsemurhat nousevat aina lamakauden aikana viisinkertaisiksi naisten itsemurhiin verrattuna. Miesten tasa-arvo ry katsoo, että miesten suuret itsemurhaluvut sekä muutoinkin miesten naisia lyhyempi elinikä aiheutuu suurelta osin miehiin kohdistuvista rooliodotuksista, joita naiset ja miehet ovat yhdessä rakentamassa. Kannatamme kulttuurimme uudistamista siten, että miesten elinikä saadaan yhtä pitkäksi kuin naisten elinikä. Tutkimusten mukaan eliniän muodostumisessa biologialla on huomattavasti vähäisempi merkitys kuin kulttuurillisilla ja sosiaalisilla tekijöillä.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikessa poliittisessa ja hallinnollisessa päätöksenteossa. Ennen päätösten tekoa vaihtoehtoisten ratkaisujen sukupuolitetut vaikutukset miehiin ja naisiin tulisi selvittää, jotta päätöksenteossa ei vahingossa syrjittäisi kumpaakaan sukupuolta vaan päinvastoin, pyrittäisiin aktiivisesti edistämään sukupuolten välistä tosiasiallista tasa-arvoa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen edellyttää sitä, että myös miesnäkökulma huomioidaan – ei pelkkää naisnäkökulmaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi miesten asevelvollisuuden hyödyt ja haitat miehille ja naisille tulisi selvittää, kun asevelvollisuuslain uudistamista pohditaan.

Sukupuolisyrjintä tarkoittaa sitä, että toinen sukupuoli asetetaan tahallisesti tai tahattomasti toista heikompaan asemaan.

Sukupuolitetuilla tilastoilla tarkoitetaan sellaisia tilastoja, joissa sukupuolen vaikutus selitettäviin ilmiöihin on tuotu selvästi näkyviin. Miesten tasa-arvo ry:n tavoitteena on kerätä tietoa sekä tuottaa ja julkistaa sukupuolitettuja tilastoja, jotka antavat tietoa niistä elämänalueista ja tilanteista, joissa miesten asema on naisia heikompi. Näitä osa-alueita näyttäisivät olevan mm. heikompi miesten asema organisaatioiden asiakkaina, miespuolisten työntekijöiden heikko asema naisvaltaisilla aloilla, suurten velkojen keskittyminen miehille, miesten suurempi itsemurha-alttius, miesten suurempi riski alkoholisoitua sekä menettää asuntonsa, miesten naisia heikompi koulutustaso ja suurempi syrjäytymisriski sekä miesten naisia suurempi riski joutua vakavan parisuhdeväkivallan uhriksi. Tämä viimeksi mainittu kohta osoittaa sen, että tilastot eivät ole aina pelkkää objektiivista tiedettä vaan myös osa tasa-arvopolitiikkaa tai jopa suoranaista propagandaa. Miesten tasa-arvo ry:n tavoitteena on nostaa esiin sellaisia vaihtoehtoisia tilastoja, jotka haastavat naistutkijoiden ja naisjärjestöjen julkaisemat tilastot esimerkiksi parisuhdeväkivallan osa-alueella. Hyvänä esimerkkinä tästä on mm. Tasa-arvobarometrista ilmenevä tilastotieto, jonka mukaan perheväkivallan uhriksi joutumista pelkääviä miehiä on kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Daphne-tutkimuksen mukaan nuorten miesten riski joutua parisuhdeväkivallan uhriksi saattaa olla jopa 3-15 kertaa suurempi kuin nuorilla naisilla. Näistä asioista on tiedotusvälineissä aiemmin vaiettu, koska ne eivät ole olleet yhteensopivia naisjärjestöjen ohjaileman virallisen tasa-arvopolitiikan kanssa.

Suoranainen sukupuolisyrjintä on kyseessä silloin, jos on olemassa selkeästi määriteltävä syrjijä – esimerkiksi jokin yritys tai julkisorganisaatio – joka asettaa vaikkapa miespuoliset työntekijät naispuolisia työntekijöitä huonompaan asemaan uusia asiantuntijoita tai johtajia palkattaessa. Tutkimusten mukaan miehillä on riski joutua sukupuolisyrjinnän kohteeksi erityisesti naisvaltaisilla aloilla kuten sosiaalialalla sekä terveydenhoidon alalla. Suoranaista miehiin kohdistuvaa sukupuolisyrjintää on myös organisaatioiden asiakkaisiin kohdistuva syrjintä kuten se, että naisille annetaan sukupuoleen perustuvia alennuksia tai ilmainen sisäänpääsy vaikkapa laivaristeilylle, kuntosalille, raviradalle tai ravintolaan. Sukupuolisyrjintä on toisinaan niin ”vähäpätöistä”, että ihmiset eivät tunnista sen olemassaoloa. Esimerkiksi joissain virastoissa naiset saavat käyttää kesäisin shortseja, mutta miehet eivät. Miesten tasa-arvo ry vaatii sukupuolisyrjintää kohtaan nollatoleranssia, olivatpa syrjinnän kohteena sitten miehet tai naiset.

Todellinen tasa-arvo on tilanne, jossa sekä miehiin että naisiin kohdistuva suora, epäsuora ja rakenteellinen sukupuolisyrjintä on poistettu. Miesten tasa-arvo ry:n tavoitteena on se, että miehet saavuttaisivat naisten kanssa tosiasiallisen tasa-arvon.

Valtiofeminismi viittaa valtion ja feminismin väliseen liittoon, jossa feminismi toimii ideologisena johtana. Feminismi sanelee valtiolle, kuinka tasa-arvopolitiikan resurssit olisi jaettava naisten ja miesten kesken ja millaisia naisten ja miesten välisiä suhteita koskevia normeja ja lakeja yhteiskunnassa on.

Tasa-arvotietoa miehistä

Miesten tasa-arvo-ongelmia Suppea katsaus muutamiin keskeisiin miesten tasa-arvo-ongelmiin.

Pasi Malmin väitöskirja (2009) miehiin kohdistuvasta syrjinnästä: Discrimination Against Men: Appearance and Causes in the Context of a Modern Welfare State

Taulukko: Parisuhdeväkivallan sukupuolijakaumaa koskevat tutkimustulokset Suomessa ja lähteet.

Miesliikkeen historiaa Yhdysvalloissa vuosina 1970-1980

Miesten tasa-arvo-ongelmia

Itsemurhat

Miehet tekevät Suomessa noin 80 % itsemurhista. Vuonna 2002 Suomessa tehtiin 1095 itsemurhaa, joista 824 oli miesten itsemurhia. (Terveyskirjasto 2005.)

Miesten terveyteen liittyvät ongelmat

TANEn (2007) mukaan miehet käyttävät huomattavasti naisia vähemmän terveyspalveluita. Miesten syrjäytyminen terveyspalveluiden marginaaliin vaikuttaa miesten itsensä lisäksi myös heidän läheistensä ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Naisten terveydenhuoltoon käytettiin 46 % enemmän varoja (v. 2002) kuin miesten terveydenhoitoon (STM 2006, 81). Miesten sijainti terveydenhuollon marginaalissa saattaa olla (ainakin osittain) syynä miesten alhaisempaan elinajanodotteeseen, joka on Suomessa 7,2 vuotta naisten elinajanodotetta lyhyempi (Tilastokeskus 2007).

Väkivallan uhrit

Suurin osa väkivallan uhreista on miehiä (STM 2006, 82). STM huomioi (Kempe ym. 2000) miehiin kohdistuvien uhritutkimusten ja toimenpiteiden puutteen, mutta toistaiseksi miesten huomiointi väkivallan uhreina on jäänyt naisuhrien huomiointia vähemmälle (esim. TANE 2007; Hallitus 2008).

Mieskurjalisto

Taipaleen (2007, 145-–146) mukaan huono-osaisuus näyttää kasaantuneen miehille ainakin seuraavissa ryhmissä: syrjäytyneet, asunnottomat (80 %), yömaja-asukit (95 %), alkoholistit ja huumeiden käyttäjät, vangit (95 %), tarkkailuluokkien oppilaat ja työkyvyttömät pitkäaikaistyöttömät.

Huoltajuus

Miesten ongelmat huoltajuuskiistoissa on ollut keskeinen miesliikkeiden teema länsimaissa (esim. Kitunen 2007; Sund 2007). Malmin mukaan miesten alhainen huoltajuusprosentti saattaa kieliä sosiaalityöntekijöiden ja oikeusistuimien syrjinnästä sekä valtasuhteista, jotka toimivat miehiä vastaan sosiaalipalveluissa (2008, 171).

Poikien ongelmat koulutuksessa

Scheinin (2004) kertoo opetushallituksen selvityksessä, että tyttöjen koulumenestys peruskoulussa on parempi jokaisessa aineessa. Naisten koulutustaso on parempi ja varsinkin 20–-39-vuotiaat naiset ovat saaneet selvästi enemmän koulutusta kuin miehet. Nuorista 20–-24-vuotiaista naisista oli ylioppilastutkinto 60 prosentilla ja miehistä 42 prosentilla. (Tilastokeskus 2002.) 25–-34-vuotiaista naisista 46,6 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mutta miehistä vain 29,4 prosenttia (Tilastokeskus 2006).

Asevelvollisuus

Asevelvollisuus on miehille sukupuolen perusteella määräytyvä 6–-12 kuukauden mittainen pakollinen palvelus, jonka vaihtoehtona on 13 kuukauden mittainen siviilipalvelus. Palveluksesta kieltäytyneille tuomitaan vähintään 6 kuukauden mittainen vankeustuomio.

Vaaralliset työt kasaantuvat miehille

Tilastokeskuksen (2006) mukaan 47:stä kuolemaan johtaneesta työpaikkatapaturmasta 43 sattui miehille ja 73,3 % kaikista työtapaturmista sattui miehille.

Miesnäkökulman vähäinen painoarvo tasa-arvoelimissä

TANEssa on kahden naisjärjestön edustus, mutta suurimmalla miesjärjestöllä Miessakeilla ei ole edustusta. Tasa-arvoyksikön 15 virkamiehestä 14 on naisia. Miessakkien toiminnanjohtaja Tomi Timperin (2002) mukaan TANEn miesjaostossa asioita käsiteltiin lähes aina naisnäkökulmasta.

Miestutkimuksen puuttuminen

Miehiin ja miesten ongelmiin sukupuolinäkökulmasta kohdistuvan tutkimuksen ja tutkimustiedon puute. STM (2006, 46) kertoo, että ”Miehiä sukupuolinäkökulmasta tarkasteleva asiantuntijuus on Suomessa ohutta ja hajanaista” ja että ”Suomessa on vain muutama henkilö (nainen tai mies), jonka asiantuntijuus keskittyy miehiin sukupuolinäkökulmasta”. Suomessa ei ole myöskään miestutkimuksen professuuria.

Lähteet

Kempe, J. (toim.) 2000. Miesnäkökulmia tasa-arvoon. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.

Kempe, J. 2000. Mies väkivallan uhrina. Teoksessa J. Kempe (toim.), Miesnäkökulmia tasa-arvoon. STM:n tasa-arvojulkaisuja. 36–38.

Kitunen, T. 2007. Sosiaalityön näennäinen tasa-arvo. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.), Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Kotro, A. ja Sepponen H. T. (toim.) 2007. Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Malmi, P. 2009. Discrimination against men: Appearance and causes in the context of a modern welfare state. Tekeillä oleva väitöskirja.

Scheinin, P. 2004. Sukupuolten mahdollisuudet koulutukseen Koulu – Sukupuoli – Oppimistulokset. Opetushallituksen julkaisu. 30–41.

STM 2006. Miehet ja tasa-arvopolitiikka. Koonnut Jouni Varanka. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.

Sund, R. 2007. Ero, isä ja huoltajuustaistelu. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.), Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.

Terveyskirjasto 2005. Itsemurhat. [Viitattu 23.06.2008] Saatavilla www-muodossa:

Tilastokeskus 2002. Tutkinnon suorittaneita 2,5 miljoonaa. [Viitattu 23.06.2008] Saatavilla www-muodossa:

Tilastokeskus 2006. Koulutustaso nousee – korkea-asteen suorittaneiden osuus pysyy ennallaan. [Viitattu 23.06.2008] Saatavilla www-muodossa:

Tilastokeskus 2007. Elinajanodote. [Viitattu 23.06.2008] Saatavilla www-muodossa:

Tilastokeskus 2008. Palkansaajien työtapaturmat. [Viitattu 28.12.2008]

Timperi, T. 2002. Tasa-arvosta. Urho, 1/2002, Helmikuu.

(Lista on peräisin Henry Laasasen tekeillä olevasta väitöskirjasta, joka käsittelee miesten tasa-arvo-ongelmia)