Miesten tasa-arvo ry (MTA ry) pyytää oikeuskansleria selvittämään, onko tasa-arvovaltuutettu toiminut lain ja velvollisuuksiensa mukaisesti lausunnossaan (TAS89/2023)[i], joka koskee salolaisen alakoulun koululaisen koulutehtävää. Tasa-arvovaltuutettu väittää lausunnossaan, että salolaisella Mustamäen koululla olisi ollut oikeus ja jopa velvollisuus kieltää oppilastyö, jossa todettiin sukupuolia olevan kaksi.
MTA ry katsoo, että suomalaisissa kouluissa opetuksen on perustuttava yksinomaan tieteellisille tosiasioille, ei yksittäisten opettajien tai virkamiesten poliittisille mielipiteille tai ideologisille uskomuksille. Siitä, että sukupuolia on kaksi, vallitsee laaja tieteellinen konsensus. Esimerkiksi biologiassa sukupuoli määritellään tuotettujen sukusolujen koon perusteella; uroksen tuottamat sukusolut ovat pieniä, naaraan suuria. Tasa-arvovaltuutettu sotkee lausunnossaan mm. sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin toisiinsa, vaikka niissä on kyse aivan eri käsitteistä. Sukupuoli-identiteettejä voi tietenkin olla lukemattomia erilaisia, mutta niitä hänen paheksumansa virke salolaisen koululaisen tehtävässä ei käsittele. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu viittaa lausunnossaan ihmisten pukeutumiseen, aivan kuin ihmisen sukupuoli riippuisi siitä, millaiset vaatteet hänellä on yllään. MTA ry katsoo tämän käsitesekoilunkin jo osoittavan, ettei tasa-arvovaltuutetulla ole tarvittavaa kompetenssia arvioida alakoululaisten koulutöiden tieteellisyyttä. Suomalaisten koululaisten Pisa-tulosten romahdus ei ole mikään ihme, kun heiltä ollaan tasa-arvovaltuutetun johdolla kieltämässä tieteellisten tosiasioiden ilmaiseminen, omaksuminen ja myös kyseenalaistaminen.
MTA huomauttaa, että perustuslaissa säädetty sananvapaus kuuluu Suomessa kaikille, myös alakoululaisille. Sitä ei viranomaistoimin pidä rajoittaa ilman todella painavia perusteita. Tasa-arvovaltuutetun paheksuma virke ei ole mitään ihmisryhmää tai vähemmistöä halventava tai pilkkaava. Väitetystä häirinnästä tai syrjinnästä ei ole näyttöä. Tieteelliset faktat eivät loukkaa ketään, vaikka ne eivät olisikaan kaikkien mieleen.
MTA muistuttaa, että tasa-arvovaltuutettu, jonka tehtävänä on valvoa miesten ja naisten (kaksi sukupuolta) välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista, on aiemmin itse useaan otteeseen puhunut vain kahdesta sukupuolesta. Esimerkiksi poliisiammattikorkeakoulun ja raja- ja merivartiokoulun mieshakijoita sukupuolen perusteella syrjiviä pääsykoejärjestelyjä tasa-arvovaltuutettu on puolustanut vedoten naisten ja miesten välisiin fysiologisiin eroavaisuuksiin[i]. MTA kysyy, millä perusteella tasa-arvovaltuutettu sallii itsensä puhua kahdesta sukupuolesta, naisista ja miehistä, ja sukupuolten välisistä biologisista, tai fysiologisista, eroista, mutta haluaa kieltää saman alaikäiseltä lapselta? MTA näkee, että tasa-arvovaltuutetun tulee noudattaa selkeää ja johdonmukaista linjaa kaikissa lausunnoissaan. Joko sukupuolia on kaksi ja sukupuolten välillä on keskimääräisiä biologisia eroja, joille voidaan mahdollisesti antaa viranomaispäätöksissä jotain merkitystä, tai sitten sukupuolia on monia, eikä eroja, joilla ihmisten erilaista kohtelua voitaisiin oikeuttaa, ole olemassa.
MTA pitää tasa-arvovaltuutetun toimintaa puhtaasti koulukiusaamisena ja henkisenä väkivaltana, joka kaiken huipuksi kohdistuu yksittäiseen alakouluikäiseen lapseen. Tasa-arvovaltuutetun suhteellisuuden- ja tilannetaju ovat pettäneet tässä tapauksessa todella pahasti.
[i] https://tasa-arvo.fi/-/naispuolisille-hakijoille-myonnettava-yksi-lisapiste-rajavartijan-peruskurssin-opiskelijavalinnassa-on-perusteltua-tas-110-2022-annettu-1.9.2022-
[i] https://tasa-arvo.fi/-/koululla-ja-opetuksen-jarjestajalla-on-paitsi-oikeus-myos-velvollisuus-puuttua-hairintaan-ja-syrjivaan-kaytokseen-tas-89-2023-annettu-21.2.2023- , https://www.sss.fi/2023/03/mustamaen-koulu-kielsi-syrjivaksi-katsotun-oppilastyon-tasa-arvovaltuutetulta-pyydettiin-kannanottoa-erityisesti-sukupuolia-on-kaksi-virkkeeseen/comment-page-1/
Näihin 14 sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevään aihealueeseen odotetaan ehdokkaan vastaavan valitsemalla kuhunkin yhden kolmesta vaihtoehdosta, joka parhaiten vastaa ehdokkaan ajatusta siitä, kuinka mieltää asian olevan tai kuinka kuvatulla aihealueella tulisi toimia.
1: Asevelvollisuus on
a. pidettävä nykyisellään, eli vain miehiä pakottavana.
b. muutettava sukupuolia tasa-arvoisesti velvoittavaksi.
c. minulle yhdentekevää.
2: Yliopistojen sukupuolentutkimuksen (ent. naistutkimus) yksiköt
a. tuottavat tärkeää ja oikeata tietoa esimerkiksi poliittisten päätösten perustaksi.
b. eivät tutki sukupuolia tasa-arvoisista lähtökohdista.
c. eivät ole yhteiskunnallisesti merkittäviä.
3. Sukupuolten tasa-arvoa tulee arvioida
a. mahdollisuuksien tasa-arvona.
b. lopputulosten tasa-arvona.
c. naisten oikeuksien näkökulmasta.
4. Lasten sukuelinten kulttuuri- tai uskontoperusteinen silpominen
a. pitää kieltää vain tyttöjen osalta.
b. pitää kieltää vain poikien osalta.
c. pitää kieltää sekä poikien että tyttöjen osalta.
5. "Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta" varmistaa kolmen feministisen naisjärjestön valtionavun vuosittain valtion budjetista. Tämä laki
a. pitäisi lakkauttaa tasa-arvon vastaisena.
b. saa puolestani jäädä voimaan oikeudenmukaisena.
c. vaatii rinnalleen vastaavan lain miesjärjestöjen avustamiseksi.
6. Sukupuolitietoinen budjetointi
a. on tervetullut tapa kohdistaa tulonjako oikein sukupuolten välillä.
b. varmistaa, että ne, jotka maksavat, myös saavat.
c. ei ole oikeudenmukainen eikä tehokas lisämääre budjetointiin.
7. Poikien tyttöjä heikompi peruskoulupärjääminen
a. on luontaisesti normaalia eikä siihen pidä viranomaisten tai koulun puuttua.
b. on tasa-arvo-ongelma, johon viranomaisten ja koulun on puututtava.
c. kompensoituu myöhemmin työelämässä, joten asiaan ei pidä puuttua.
8. Korkeakoulututkinnon suorittaneista oli miehiä noin 39% (v 2021).
a. Miesten osuuden pienuus saattaa johtua epätasa-arvosta koulussa.
b. Miehet eivät luontaisesti sovellu korkeakouluasteelle naisten lailla.
c. Asiantilaan ei pidä puuttua - miehet peittoavat naiset myöhemmin työelämässä.
9. Suomi on allekirjoittanut ns. Istanbulin sopimuksen, joka sitouttaa valtion toimimaan naisten, muttei miesten kokemaa väkivaltaa vastaan. Tällaisten sukupuolittuneiden sopimusten implementoiminen lainsäädäntöön
a. on erittäin tervetullutta.
b. on samantekevää.
c. ei kuulu tasa-arvoiseen lainsäädäntöön.
10. Palkkauksen tasa-arvoa pitäisi mitata
a. kvantitatiivisesti, eli lähinnä työtuntia kohti maksetuista palkoista.
b. vuosiansioista, tehdyistä työtunneista riippumatta.
c. kaikkien miesten ja naisten palkkojen keskiarvoja vertailemalla.
11. Vuosina 2010-2016 taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 10v 3 kk, naisten 9v 3kk. Miten suhtaudut rangaistusten pituuseroihin?
a. Sukupuoli ei saa vaikuttaa rangaistuksiin.
b. Sukupuoli saa vaikuttaa tai olla vaikuttamatta rangaistuksiin.
c. Sukupuolen kuuluu vaikuttaa rangaistuksiin.
13. Psykiatri ja vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma kirjoitti joulukuussa (AL 15.12.2018): "Tilastokeskuksen tietojen valossa naisten osuus parisuhteessa tehdyistä törkeistä pahoinpitelyistä on ollut keskimäärin hieman yli 40 prosenttia. Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan taas puolison tai partnerin pahoinpitelemien 20-64-vuotiaiden joukossa on ollut hoidettavana noin kaksi kertaa niin paljon miehiä kuin naisia. Tämä viittaa miesten korkeampaan kynnykseen ilmoittaa itseensä kohdistuneesta väkivallasta". Väkivaltatilastot
a. ovat vääristyneitä. Miesten kokemaa väkivaltaa jää piiloon.
b. ovat oikeassa.
c. ovat vääristyneitä. Naisten kokemaa väkivaltaa jää piiloon.
14. Naisilla on oikeus aborttiin biologista isää kuulematta. Miehellä ei ole oikeutta edes raskauden alkuvaiheessa kieltäytyä tulevan lapsen isyyden taloudellisista vastuista tai isyydestä. Onko tilanne oikeudenmukainen?
a. Ei. Nainen on valta-asemassa mieheen nähden.
b. Ei. Mies on valta-asemassa naiseen nähden.
c. On.
1. Poikien alisuoriutumiseen peruskoulussa puututaan poikaerityisillä toimilla
Suomessa ero poikien ja tyttöjen koulumenestyksen välillä on PISA-tutkimuksessa mukana olevien maiden suurin – poikien tappioksi. On arvioitu, että peruskoulun jälkeen joka kahdeksannen pojan lukutaito ei riitä jatko-opintoihin tai pärjäämiseen työelämässä. Maallamme ei inhimillisesti tarkasteltuna eikä kilpailukykymme kannalta ole varaa poikien unohtamiseen.
On ilmeistä, että koulunkäynnin nykyiset normit ja käytännöt sopivat paremmin tytöille kuin pojille. Asiasta on myös tutkimustietoa. Lisäksi yhteiskunnassamme suhtautuminen tyttöihin ja nuoriin naisiin on huomattavasti palkitsevampaa ja kannustavampaa kuin suhtautuminen poikiin ja nuoriin miehiin. Esimerkiksi tyttöjen päivänä tyttöjä on kutsuttu tutustumaan pääministerin, kaupunginjohtajien tai päätoimittajien työhön ja useat näkyvät poliitikot, mediat ja julkimot ovat kertoneet avoimesti olevansa tyttöjen puolella. Poikien puolelle ei poliitikkoja ole asettunut, poikien päivää ei juhlita eikä pojilla ole pääsyä tuuraamaan johtajia. Näin massiivinen, sukupuolittunut ja tarkoituksellinen syrjintä aikuisten taholta on erittäin vahingollista pojille, jotka ovat tuntevia yksilöitä siinä missä tytötkin.
Mielestämme poikien huonon peruskoulumenestyksen korjaamiseksi on tutkittava mahdollisuus koulunkäynnin aloittamisiän optimointiin. Lisäksi tarvitaan toimenpideohjelma, jossa oppimiseen vaikuttavina tekijöinä huomioidaan ainakin motivaatiotekijät, temperamentin sukupuolittuneet vaikutukset, sosiaaliset ja kognitiiviset taidot ja niiden kehittyminen sekä opettajien sukupuolijakauman vaikutus. Ohjelman avulla kouluun ja yhteiskuntaan on luotava poikienkin menestystä tukevia käytänteitä.
2. Asevelvollisuus ja siviilipalvelusvelvollisuus muutetaan sukupuolesta riippumattomiksi
Perustuslaki kieltää henkilön asettamisen eri asemaan sukupuolen perusteella ilman hyväksyttävää perustetta. Mitään hyväksyttävää perustetta vain miehiä koskevalle asevelvollisuudelle ei ole maassamme koskaan käsitelty missään päätöksenteon vaiheessa.
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Suomessa ja Norjan ja Ruotsin sukupuolineutraalit ja valikoivat asevelvollisuusjärjestelyt ovat osoittaneet, että naiset voivat menestyä useissa asepalveluksen tehtävissä - velvoitetaanhan keskimääräistä heikommat miehetkin. Puolustusvoimissa on paljon erilaisia ominaisuuksia vaativia tehtäviä.
Ikäluokkien pienentyminen uhkaa asevelvollisuusarmeijamme vahvuuden ylläpitoa tulevaisuudessa. Voimaan tullessaan myös suunniteltu laki sukupuolen vahvistamisesta saattaa vaikuttaa asevelvollisten määrään alentavasti.
Mielestämme asevelvollisuus on muutettava sukupuolesta riippumattomaksi ja koko ikäluokkaa velvoittavaksi. Ikäluokan soveltuvista henkilöistä asepalvelukseen otettaisiin ensin vapaaehtoiset ja sen jälkeen, tarpeen vaatiessa, määrättäisiin ei-vapaaehtoisia niin, että haluttu vahvuus saavutettaisiin. Malli toimii hyvin Norjassa, vieläpä vapaaehtoisten varassa.
Niille, jotka eivät halua, pääse tai valikoidu asepalvelukseen, järjestetään sisällöllisesti uudelleenarvioitu aseeton ”siviilipalvelus”, joka koostuu koulutuksesta ja toiminnasta esimerkiksi kriisienhallinnan, pelastusalan, kyberturvallisuuden, sosiaalialan tai terveydenhuollon tehtävissä.
3. Laki naisten ja miesten tasa-arvosta muutetaan sukupuolineutraaliksi
”Tasa-arvolain” 1 §:ssä sanotaan lain tarkoituksena olevan mm. parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.
Muuttuvassa yhteiskunnassa ja sen tasa-arvoon pyrkivissä lakisisällöissä on väärin asettaa toinen sukupuoli eritysasemaan toiseen nähden, kun mitään mittaria tilanteen ja sen muuttumisen arviointiin ei ole olemassa. Miehillä asevelvollisuus on todellinen hidaste työelämässä. Vastaavaa konkreettista hidastetta ei ole naisilla. Miestyypillisiä ongelmia ovat myös työttömyys ja syrjäytyneisyys. Naisten ansiotaso on miesten ansiotason alapuolella, mutta myös heidän tekemien työtuntien määrä on pienempi.
Ongelmallista on myös se, että ilmaus ”erityisesti työelämässä” sallii periaatteessa naisten asettamisen miesten edelle muuallakin kuin työelämässä.
Mielestämme laki naisten ja miesten tasa-arvosta tulee muuttaa sukupuolineutraaliksi ja sen pitää olla tasa-arvoinen.
