Kannanotto tasa-arvovaltuutetun vuosikertomukseen 2023

1. YLEISTÄ

Miesten tasa-arvo ry (MTA) on tutustunut tasa-arvovaltuutetun vuosikertomukseen vuodelta 2023. Alla havaintojamme kertomuksen sisällöstä sekä asioita, jotka olisivat ansainneet tulla kertomuksessa huomioiduiksi.

2. HUOMIOMME VUOSIKERTOMUKSEN AIHEISTA

2.1 Samapalkkaisuus

Tasa-arvovaltuutetun mukaan ”Kyse on myös rakenteellisesti syrjinnästä, kun täysaikaisesti työskentelevien naisten palkat ovat noin 84 % miesten palkoista”. Väite on virheellinen.

Ensinnä, rakenteellisesta syrjinnästä on karkeaa puhua, koska miehet ja naiset voivat vapaasti hakeutua eri koulutus- ja ammattialoille. Jos naiset hakeutuvat miehiä enemmän matalapalkkaisille aloille, heillä on siihen syynsä ja se on heidän oikeutensa. On erikoista, että ammattialojen segregaatiota pidetään tasa-arvo-ongelmana, mutta sen olemassaoloa pönkitetään puheilla nais- tai miesvaltaisista aloista.

Toiseksi, väitetyssä 84 %:n laskennassa ei ole kysymys palkoista, vaan ansioista. Ansiothan kertyvät tietyllä palkalla tehtyjen työtuntien määrän mukana ja miehet tekevät enemmän työtunteja kuin naiset.

EU:n mukaan miesten ja naisten palkkaeroa laskettaessa on huomioitava tuottavuus, eli esimerkiksi tehdyt työtunnit. Näin Suomessa ei menetellä, vaan täällä vertaillaan virheellisesti kokonaisansioita.

Eroa miesten ja naisten ansioihin synnyttävät myös esimerkiksi lisät, kuten vaarallisen työn -, likaisen työn - ja yötyön lisät, joita miehille keskimäärin kertyy enemmän kuin naisille, mutta tällaisia lisiä ei ole syytä pitää syrjivinä.

2.2 Keskeiset tasa-arvo-ongelmat

Tasa-arvovaltuutettu kertoo ”sitkeitä tasa-arvo-ongelmia” olevan palkkaeron ja raskaussyrjinnän lisäksi sen, että ”Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille, ja myös pojat ja miehet kärsivät väkivaltakulttuurista”.

Poikien ja miesten väkivaltakulttuurikärsimysten epämääräinen mukaanotto näyttää lähinnä yritykseltä saada mainittua pojat ja miehet edes jossakin kohdassa kertomusta ilman varsinaista heihin kohdistuvan tasa-arvovajeen ilmaisemista.

MTA paheksuu valtuutetun käyttämää, naisjärjestöistä tuttua tapaa tarkastella väkivaltaa pelkästään naisten kokemana ongelmana ilman vertailua miehiin. MTA ei pidä lainkaan mielekkäänä esittää tasa-arvoväittämiä, jotka perustuvat valikoidusti vain yhden sukupuolen kyselytutkimuksiin, kun vastaavat tulokset olisi tutkimalla saatavissa myös toisesta sukupuolesta. Eri maissa ei-vertailukelpoisesti vain naisilta kerätyn datan käyttäminen sukupuolten tasa-arvon mittarina ei yksiselitteisesti ole oikein. Kun vielä huomioidaan se, että miehiä kuolee väkivallan uhreina paljon naisia enemmän, väkivaltahuolen puhdas naiskohdistus tuntuu kohtuuttomalta.

2.3 Suositukset hallitusohjelmaan

Tasa-arvovaltuutettu haluaa itselleen mm. itsenäisen kanneoikeuden sukupuolisyrjintään liittyvissä asioissa. MTA:n ei kannata tällaista kehitystä, sillä kuten olemme tuoneet esille, tasa-arvovaltuutetun toiminta ei ole ilmentänyt miesten yhdenvertaista huomiointia suhteessa naisiin. Näin ollen lisäresurssit vain vahvistaisivat tällaista miehiä vähälle huomiolle jättävän viranomaistoiminnan painotusta.

2.4 Koulut ja oppilaitokset

Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelmassa, joka tukee sukupuolten tasa-arvon edistämistä kaikessa koulun toiminnassa, tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. oppimiseroihin. Suomessa sukupuolten väliset oppimiserot – poikien tappioksi - ovat maailmanennätysluokkaa, mutta silti emme ole törmänneet tasa-arvosuunnitelmiin, joissa poikien koulunkäyntihaasteisiin paneuduttaisiin. Tämä vaatii paneutumista.

2.5 Sukupuolitietoinen budjetointi

Tasa-arvovaltuutettu esittää, että ”sukupuolitietoisesta budjetoinnista ja sen huomioon ottamisesta talousarvion laadinnassa laadittaisiin yksityiskohtaisempi ohjeistus hallinnonaloille samaan tapaan kuin on laadittu opas sukupuolivaikutuksien arvioinnista lainsäädäntöhankkeissa”.

MTA on jo aiemmin esittänyt kattavaa, koko julkisen talouden sukupuolivaikutusten arvioimista, jossa tarkasteltaisiin niin valtion tulojen (verotulot) maksujen kuin menojen (tulonsiirrot) kohdistuminen sukupuolen mukaan. Tällaisilla arvioinneilla ei kuitenkaan ole syytä lisätä valtionhallinnon kuluja taikka byrokratiaa.

3. KERTOMUKSEN SISÄLLÖSTÄ ULOS RAJATUT

3.1 Sukupuolten koulumenestyserot

Pisa-tutkimuksen mukaan ero suomalaisten poikien ja tyttöjen koulumenestyksessä on läntisen maailman suurin – poikien tappioksi. Tätä eroa ei ole saatu pienenemään huolimatta koulujen ja oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmista, joiden pitäisi puuttua erityisesti oppimiseroihin. Onkin syytä kysyä, miksi tätä ongelmaa ei ole kyetty ratkaisemaan ja miksi tämä ongelma ei nouse esille tasa-arvovaltuutetun kertomuksessa.

3.2 Asevelvollisuus

MTA on aiemmin ihmetellyt tasa-arvovaltuutetun reagoimattomuutta vain miehiä koskevaan asevelvollisuuteen. Silloin selitykseksi on tarjottu sitä, että laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta syrjintänä ei pidetä asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille.

Useassa kohdassa kertomustaan tasa-arvovaltuutettu esittää muutoksia muuhun lainsäädäntöön tasa-arvon, tai oikeammin naisten etujen turvaamiseksi. Näin ollen tuntuu erikoiselta, että asevelvollisuuslakia taikka siviilipalveluslakia ei ehdoteta muutettavaksi tasa-arvoisemmaksi eikä

asevelvollisuutta, maamme merkittävintä sukupuolten välistä tasa-arvo-ongelmaa, edes mainita ongelmana.

Varusmiespalvelus kyllä mainitaan, mutta vain velvoitettujen miesten ja vapaaehtoisten naisten ulkonäkövaatimusten ja palveluohjesäännön osalta.

Tasa-arvovaltuutettu vetoaa asevelvollisten ulkonäkövaatimusten kohdalla ”yleiseen käsitykseen”. On huolestuttavaa, että muualla kertomuksessa valtuutettu itsenäisesti vaatii muutoksia erilaisiin lakeihin ja käytäntöihin naisten aseman parantamiseksi, mutta palveluohjesäännön miehiä sortavien määräysten kohdalla hän on odottanut, että ” Yleinen käsitys sekä sukupuolten että sotilaiden ulkonäöstä suomalaisessa yhteiskunnassa” on muuttunut. Eikä kiirettä ole pidetty tai määräaikoja asetettu palveluohjesäännön muutoksen suhteenkaan - ” Tasa-arvovaltuutettu pyysi Pääesikuntaa toimittamaan päivitetyn ohjeistuksen sen valmistuttua”.

3.3 Eläke ja elinajanodote

Poikien elinajanodote on yli viisi vuotta lyhyempi kuin tytöillä. Näin ollen miehet elävät keskimäärin reilusti lyhyemmän elämän kuin naiset. Eläkejärjestelmässämme eläkeikä on sidottu miesten ja naisten yhteiseen elinajanodotteeseen.

Eläkevakuutusmaksut ovat kuitenkin samat sukupuolesta riippumatta, joten eläkejärjestelmämme toimii tulonsiirtona miehiltä naisille.

Miesten ja naisten elinajanodotteilla ja miesten ja naisten keskieläkkeillä laskettuna nainen saa eläkettä noin satatuhatta euroa sen jälkeen, kun hänen kanssaan samanikäinen mies kuolee! Tätäkään ei huomioida aiemmin mainituissa ”naisten euro on 84 senttiä” -laskelmissa. EU:n samapalkkaisuusdirektiivi kuitenkin edellyttää eläkkeiden huomioimista - kaikenlaisten eläkkeiden katsotaan muodostavan osan palkasta.

3.4 Sukupuolitetut kansainväliset sopimukset ja väkivallan raportoija

Suomi ja nyttemmin koko EU ovat ratifioineet Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli ns. Istanbulin sopimuksen. Sen myötä on nimitetty erityinen naisiin kohdistuvan väkivallan raportoija.

MTA katsoo, että tällaiset sukupuolittavat, toisen sukupuolen poissulkevat rakenteet ja elimet ovat sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta haitallisia. Miesten jättäminen sopimuksen ulkopuolelle on selkeä tasa-arvo-ongelma.

3.5 Sukupuolittunut järjestörahoitus

Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta takaa vuosittaisen rahoituksen kolmelle naisjärjestölle. Rahoitus on viime vuodet ollut vajaa miljoona euroa vuodessa. Myös muille naisjärjestöille, kuten Suomen UN Womenille, on myönnetty valtionapua.

Valtion budjetissa puoluerahoituksen yhteydessä on kymmenien vuosien ajan määrätty puoluetuesta tietty osuus naisten poliittisen toiminnan tukemiseen. Tälle vuodelle tuen määrä on noin 1,8 miljoonaa euroa. Nykyisessä Petteri Orpon hallituksessa on enemmän naisministereitä kuin miesministereitä ja sama tilanne oli edellisessä, Sanna Marinin hallituksessa. Eduskunnan sukupuolijakauma on erittäin tasainen. Aluevaltuustoissa on naisenemmistö. Puolueiden puheenjohtajien enemmistö on naisia.

MTA katsoo, että näille sukupuolitetuille valtionavuille ja tuille ei ole perusteita ja ne ovat tasa-arvon vastaisia. Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta on kumottava ja naisten poliittisen toiminnan sukupuolitettu tukeminen on lopetettava.