16. toukok. 20192 min käytetty lukemiseen

Kansainvälinen poikien päivä ja Suomi

Päivitetty: 16. toukok. 2022

Kansainvälistä poikien päivää vietetään vuosittain toukokuun 16. päivä[i]. Päivä sijoittuu osuvasti koulujen lukuvuoden päättymisen tuntumaan, sillä koulutuksellisen tasa-arvon alamäki on osunut Suomessa kipeimmin juuri poikiin. Jopa joka kahdeksas peruskoulun päättävistä pojista ei osaa kunnolla edes lukea[ii].

Suomessa sukupuolten välinen ero koulutuksessa on OECD-maiden suurimpia – poikien tappioksi[iii]. Ja vuosi vuodelta mennään yhä huonompaan suuntaan.

Juha Sipilän johtaman hallituksen piti pureutua tähän ongelmaan ja tarttua toimeen poikien aseman parantamiseksi[iv], mutta lopputuloksena oli vain korostetun sukupuolineutraali #lukuliike-kampanja sosiaalisessa mediassa[v].

Koulutusjärjestelmää ei muutettu millään tavoin pojille sopivampaan suuntaan. Itse asiassa Sipilän hallituksen keskeisin muutos koulutukseen, korkeakoulujen pääsykokeista luopuminen[vi], tulee hyvin suurella todennäköisyydellä entisestään vähentämään miesopiskelijoiden määrää korkeakouluissa.

Tilanteen korjaamiseksi Miesten tasa-arvo ry esittää konkreettisia ratkaisuja:

Koulutuksen keskeiseksi päätavoitteeksi on nostettava sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Sukupuolten väliset erot koulutukseen osallistumisessa, koulumenestyksessä ja oppimistuloksissa on poistettava kaikilla koulutusasteilla.
Sukupuolisyrjintä kouluarvostelussa, joka tutkitusti kohdistuu Suomessakin juuri poikiin[vii], saadaan kuriin siirtymällä anonyymeihin (sähköisessä ympäristössä helposti toteutettavissa), valtakunnallisiin ja standardoituihin tasokokeisiin. Samalla arvosteluperusteet on yhdenmukaistettava koko maassa.
Palautetaan peruskouluihin numeroarvostelu, jota voidaan tarpeen vaatiessa täydentää sanallisella arvostelulla. Näin oppilaat ja vanhemmat saavat realistisemman kuvan oppilaan osaamisen tasosta riittävän varhaisessa vaiheessa.
Nostetaan koulutuksen vaatimustasoa. Peruskoulun päättötodistuksen saamisen edellytykseksi on asetettava perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon, hallitseminen. Jos vaadittavaa osaamistasoa ei ole saavutettu lukuvuodessa, on oppilas jätettävä luokalleen.
Palataan, etenkin peruskoulussa, ensisijaisesti opettajavetoiseen koulunkäyntiin. Lapsilta ei voi vaatia heidän kypsyystasoaan suurempaa vastuunkantokykyä, eikä vastuuta oppimistuloksista voi myöskään ulkoistaa täysin vanhemmille.
Keskitytään peruskoulussa perustaitojen opettamiseen. Suomalaisten lasten on tärkeämpää osata matematiikkaa paljon nykyistä paremmin, kuin kuunnella politisoituneita luentoja ajankohtaisista, ja ennen muuta aikuisia kiinnostavista, aiheista. Jos perustaitojen opetusta voidaan joissain tilanteissa konkretisoida ja syventää vaikkapa ympäristöön tai talouteen liittyvien esimerkkien kautta, se on tietenkin positiivista.
Rytmitetään koulupäivää riittävän säännöllisin välitunnein, joita vietetään ympäri vuoden ulkoillen ja liikkuen. Raitis ilma ja fyysinen aktiivisuus auttavat oppilaita, ja etenkin poikia, keskittymään varsinaisilla oppitunneilla opetukseen.
Palautetaan kouluihin työrauha ja opettajille auktoriteettiasema. Esimerkiksi omien matkapuhelinten käyttö on sallittua tunneilla vain, jos niitä käytetään osana opetusta ja opettajan johdolla. Opettajalle on annettava oikeus takavarikoida luvatta käytetty puhelin oppitunnin ajaksi.
Ryhdytään määrätietoisiin toimiin miesopettajien määrän lisäämiseksi. Miehiä on houkuteltava kampanjoiden opettajakoulutukseen ja opettajakoulutuksen valintaperusteita on uudistettava miesopiskelijoiden määrän lisäämiseksi esim. antamalla lisäpisteitä asevelvollisuuden suorittamisesta.
Sukupuolten väliset biologiset erot, kuten poikien keskimäärin hitaampi kypsyminen ja myöhäisempi murrosikä, on otettava huomioon koulutuksessa.
Kannustetaan kaikkia koululaisia ja opiskelijoita tekemään juuri heidän oman mielensä ja omien vahvuuksiensa mukaisia valintoja koulutuksessa. Ei painosteta, saati pakoteta, ketään ylhäältä annettuihin ala- tai uravalintoihin.
Erityisopetusta tarvitseville oppilaille annettavaa tukea opetuksessa on vahvistettava. Samalla yleisopetuksessa olevien oppilaiden mahdollinen tuen tarve on otettava huomioon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei ryhmäkoko saa kasvaa liian suureksi ja sitä, että erityistä tukea tarvitsevat ohjataan erityisluokille.