MIEHET EMPATIA- JA TASA-ARVOKUOPASSA

Viime perjantaina 7.12. vietettiin Suomessa huomaamatta miesten kuolinpäivää. Päivä kuvaa viime vuoden suomalaisten naisten ja miesten eliniänodotteiden suhteella laskettua eroa elinajoissa. Siinä, missä nainen elää koko vuoden, mies kuolee itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivänä. Tiedotimme päivästä etukäteen, mutta yksikään viranomaistaho ei reagoinut päivään.

2.11. vietettiin näkyvästi naisten palkkapäivää. Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kertoi Facebook-sivullaan, että loppuvuoden naiset työskentelevät ilmaiseksi ja että Suomessa palkkaerojen merkittävin syy on ”selittämättömät” tekijät. Maarianvaara kuitenkin heti seuraavassa virkkeessä selitti, että näitä selittämättömiä tekijöitä ovat syrjintä ja asenteet. Toiseksi merkittävin syy palkkaeroihin oli hänen mukaansa alavalintojen sukupuolittuneisuus. Eli toisin sanoen naisten omat valinnat. Naisten palkkapäivän surkutteluun osallistuivat myös ainakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL,  perhe- ja peruspalveluministeri Anneli Saarikko, Tehy, Super sekä media runsaslukuisasti.

Suomessa miesten yleiseen asevelvollisuuteen liittyvän vastikkeettoman maanpuolustus- tai siviilipalvelustyön jättäminen huomiotta naisten palkkapäivää määritettäessä ei tuon uhrijuhlan viettoa häirinnyt. Kuten eivät käsitevirheet palkkojen ja ansioiden sekoittamisessakaan.

Miehet kokevat huomattavaa empatiavajetta. Naisten katsotaan olevan kaikkien maailman ongelmien uhreja ja toimenpiteet heidän auttamiseksi käynnistetään tarmokkaasti. Miehillä taas ongelmia ei katsota olevan, ja jos olisikin, heidän kuuluisi ratkaista ne itse. Lisäksi heidän kuuluu hävetä etuoikeutettua asemaansa, muiden miesten tekemisiä ja historian kulkua.

Esimerkiksi naisten vapaaehtoinen asepalvelus otettiin käyttöön siksi, että naisilta puuttui mahdollisuus käydä armeija – ei siksi, että miesten asevelvollisuutta olisi pidetty tasa-arvo-ongelmana. Tasa-arvoelimissämme istuu tyrmäävä nais- ja feministienemmistö ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaostossakin puolet on naisia. Tasa-arvolakimme tarkoitus on sanatarkasti ”parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä”. Suomen allekirjoittama Istanbulin sopimus tähtää naisten, muttei miesten, kokeman väkivallan vähentämiseen, vaikka miehet kokevat yhtälailla ja jopa enemmän väkivaltaa.

Tyttöjen sukuelinten leikkausten kieltämiseksi on ylevää allekirjoittaa kansalaisaloite, pojilla ei niin ole väliä. Poikien huonon peruskoulupärjäämisen korjaaminen ei ota tuulta. Miehet saavat samoista rikoksista reilusti pidempiä rangaistuksia kuin naiset. Istuva presidentti oli vaalikoneissa huolissaan siitä, että jos naiset määrätään armeijaan, heille tulee valmistumiseen tai työntekoon palvelusajan pituinen viive. Miesten viive ei presidenttiä kiinnosta. Suomen hallituksen perustaman tasa-arvopalkinnon, 150 000 euroa, voi palkinnon saaja käyttää vain naisten ja tyttöjen asemaa vahvistavaan avustuskohteeseen. Kehitysmaiden tyttöjen koulunkäyntiin kerätään ja annetaan rahaa, mutta poikien pakottaminen sotilaiksi ei kiinnosta. Tyttöjen pakkoavioliitot kauhistuttavat, mutta poikien pakkoavioliitot eivät kiinnosta eikä niistä kerätä tietoa.

Viranomaisten, aivan erityisesti tasa-arvovaltuutetun, taholta on kerrottu, että tasa-arvo ei ole nollasummapeliä ja että naisten aseman parantaminen hyödyttää myös miehiä. Siksi esitämmekin kaksi kysymystä. Ensiksi, kuinka kauan miehen pitää odottaa, että hänen arvostuksensa paranee? Toiseksi, voitaisiinko joka toinen vuosi parantaa ensisijaisesti miesten asemaa – tasa-arvo kun ei ole nollasummapeliä?

#empatiavaje #samapalkkaisuus #miestenkuolinpäivä #Miestentasaarvory #tasaarvoviranomaiset #eliniänodote #tasaarvovaje #miesasialiike