top of page
Miesten tasa-arvo ry

Miesten tasa-arvo ry kysyy: saako sukupuoli vaikuttaa opiskelijavalintoihin vai ei?

















Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on päättänyt, että Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan valintakokeissa käytössä olleet sukupuolikiintiöt ovat olleet tasa-arvolaissa kiellettyä sukupuolisyrjintää. Lautakunnan ratkaistavaksi asian saattoi tasa-arvovaltuutettu. Kiintiöitä on käytetty, jotta liikunnanopettajaksi saataisiin koulutettua myös miehiä, eikä pelkästään naisia. Monelle pojalle liikunnanopettaja on kasvuvuosina saattanut olla ainut miespuolinen roolimalli, mutta tasa-arvovaltuutettu on päättänyt varmistaa, että naisvaltainen opettajakunta on jatkossa entistäkin naisvaltaisempi. Kaikki puheet työelämän segregaation purkamisesta näyttävät Suomessa tarkoittavan vain sitä, että naisten määrää halutaan lisätä joillain miesvaltaisilla aloilla, kuten teknologia-alalla, ei mitään muuta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen seurauksena Jyväskylän yliopisto on ilmoittanut poistavansa kiintiöt käytöstä jo kevään valintakokeissa[i].


Miesten tasa-arvo ry (MTA) katsoo, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on tervetullut, kunhan samaa linjaa noudatetaan johdonmukaisesti ja tasapuolisesti kaikkialla. Jos sukupuoli ei saa vaikuttaa opiskelijavalintoihin, sen on koskettava kaikkia valintakokeita yhtä lailla. MTA katsookin, että tasa-arvovaltuutetun on syytä saattaa viipymättä poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeet, joiden voidaan katsoa olevan miehiä sukupuolen perusteella syrjivät, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyyn.


Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeessa yhden osion muodostaa hakijoiden fyysinen testaus[ii]. Tässä testissä naishakijoilta vaaditaan selvästi vähemmän kuin mieshakijoilta. Esimerkiksi penkkipunnerruksessa naishakijat punnertavat 35 kilon painolla, kun taas mieshakijoiden vaaditaan punnertavan 65 kilon painolla. Myös fyysisen testin muissa osioissa suoritusten pisterajat on sukupuolitettu sellaisiksi, että naishakija saa helpommin hyväksytyn suorituksen ja paremmat pisteet kuin mieshakijat. Käytännössä fyysisen testin sukupuolittaminen voi johtaa siihen, että huonomman suorituksen tehnyt naishakija saa paikan poliisikoulusta ja objektiivisesti arvioiden paremmin suoriutunut mieshakija jää ilman opiskelupaikkaa. Poliisikoulun valintakokeessa mies- ja naishakijoita ei arvioida yksilöinä, vaan sukupuolensa edustajina. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan kuitenkin tasa-arvolain esityöt tarkoittavat sitä, että valinnan koulutukseen tulee perustua yksilöllisiin, ei sukupuoleen liittyviin seikkoihin. Kun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti ongelmallisena sitä, ettei Jyväskylän liikuntapedagogiikan valintakokeessa ole otettu huomioon muunsukupuolisia hakijoita, eikö sama koske myös poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeita?


MTA katsoo, että poliisin työhön kuuluu, varsinkin kenttätehtävissä, työtehtäviä, joissa vaaditaan fyysistä kestävyyttä, liikkuvuutta ja voimaa. On siis perusteltua, että poliisikoulun valintakokeessa testataan hakijoiden fyysistä suorituskykyä. MTA kuitenkin katsoo, että testauksessa hakijoita on arvioitava yksilöinä, ei sukupuolensa edustajina. Testin on oltava kaikilta osiltaan kaikille hakijoille sama. Hyväksyttävään suoritukseen on vaadittava kaikilta samantasoista suoritusta ja myös testien pisterajojen on oltava kaikille hakijoille samat. Poliisin kenttätehtävissä ei ole erikseen naisten ja miesten sarjaa, vaan jokaisen polisin odotetaan kykenevän suoriutumaan kaikista eteen tulevista työtehtävistä yhtä lailla. Hätätilanteessa ihmisten henki voi riippua täysin poliisin fyysisestä suorituskyvystä. Fyysisestä suorituskyvystä ei ole varaa tinkiä poliisin tehtävissä sukupuoliperusteisen erityiskohtelun takia. Sama koskee tietysti muitakin hyvää fyysistä suorituskykyä edellyttäviä (usein miesvaltaisia) aloja, kuten esimerkiksi pelastustoimen työpaikkoja.


MTA huomauttaa, että poliisikoulun mieshakijoita sukupuolen perusteella syrjivät käytännöt ovat olleet käytössä jo pitkään. Kyse ei ole siis mistään tilapäisestä tai väliaikaisesta ratkaisusta. Kun otetaan huomioon se, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunnan mukaan tasa-arvon edistäminen ei tarkoita sitä, että tiettyyn ammattiin johtavaan koulutukseen olisi otettava yhä paljon miehiä ja naisia, ei naisia suosiville koejärjestelyille löydy mitään hyväksyttäviä perusteita. Opiskelijavalintojen syrjimättömyyden täytyy koskea yhtä lailla poliisiammattikorkeakoulua, kuin se koskee Jyväskylän yliopistoa.


Näillä perustein MTA kysyy tasa-arvovaltuutetulta, koska hän aikoo saattaa poliisikoulun pääsykokeet yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyyn?



Commentaires


bottom of page