MTA:n vaalikonekysymykset eduskuntavaaliehdokkaille

Näihin 14 sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevään aihealueeseen odotetaan ehdokkaan vastaavan valitsemalla kuhunkin yhden kolmesta vaihtoehdosta, joka parhaiten vastaa ehdokkaan ajatusta siitä, kuinka mieltää asian olevan tai kuinka kuvatulla aihealueella tulisi toimia.

1: Asevelvollisuus on

a. pidettävä nykyisellään, eli vain miehiä pakottavana.

b. muutettava sukupuolia tasa-arvoisesti velvoittavaksi.

c. minulle yhdentekevää.

2: Yliopistojen sukupuolentutkimuksen (ent. naistutkimus) yksiköt

a. tuottavat tärkeää ja oikeata tietoa esimerkiksi poliittisten päätösten perustaksi.

b. eivät tutki sukupuolia tasa-arvoisista lähtökohdista.

c. eivät ole yhteiskunnallisesti merkittäviä.

3. Sukupuolten tasa-arvoa tulee arvioida

a. mahdollisuuksien tasa-arvona.

b. lopputulosten tasa-arvona.

c. naisten oikeuksien näkökulmasta.

4. Lasten sukuelinten kulttuuri- tai uskontoperusteinen silpominen

a. pitää kieltää vain tyttöjen osalta.

b. pitää kieltää vain poikien osalta.

c. pitää kieltää sekä poikien että tyttöjen osalta.

5. "Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta" varmistaa kolmen feministisen naisjärjestön valtionavun vuosittain valtion budjetista. Tämä laki

a. pitäisi lakkauttaa tasa-arvon vastaisena.

b. saa puolestani jäädä voimaan oikeudenmukaisena.

c. vaatii rinnalleen vastaavan lain miesjärjestöjen avustamiseksi.

6. Sukupuolitietoinen budjetointi

a. on tervetullut tapa kohdistaa tulonjako oikein sukupuolten välillä.

b. varmistaa, että ne, jotka maksavat, myös saavat.

c. ei ole oikeudenmukainen eikä tehokas lisämääre budjetointiin.

7. Poikien tyttöjä heikompi peruskoulupärjääminen

a. on luontaisesti normaalia eikä siihen pidä viranomaisten tai koulun puuttua.

b. on tasa-arvo-ongelma, johon viranomaisten ja koulun on puututtava.

c. kompensoituu myöhemmin työelämässä, joten asiaan ei pidä puuttua.

8. Korkeakoulututkinnon suorittaneista oli miehiä noin 39% (v 2021).

a. Miesten osuuden pienuus saattaa johtua epätasa-arvosta koulussa.

b. Miehet eivät luontaisesti sovellu korkeakouluasteelle naisten lailla.

c. Asiantilaan ei pidä puuttua - miehet peittoavat naiset myöhemmin työelämässä.

9. Suomi on allekirjoittanut ns. Istanbulin sopimuksen, joka sitouttaa valtion toimimaan naisten, muttei miesten kokemaa väkivaltaa vastaan. Tällaisten sukupuolittuneiden sopimusten implementoiminen lainsäädäntöön

a. on erittäin tervetullutta.

b. on samantekevää.

c. ei kuulu tasa-arvoiseen lainsäädäntöön.

10. Palkkauksen tasa-arvoa pitäisi mitata

a. kvantitatiivisesti, eli lähinnä työtuntia kohti maksetuista palkoista.

b. vuosiansioista, tehdyistä työtunneista riippumatta.

c. kaikkien miesten ja naisten palkkojen keskiarvoja vertailemalla.

11. Vuosina 2010-2016 taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 10v 3 kk, naisten 9v 3kk. Miten suhtaudut rangaistusten pituuseroihin?

a. Sukupuoli ei saa vaikuttaa rangaistuksiin.

b. Sukupuoli saa vaikuttaa tai olla vaikuttamatta rangaistuksiin.

c. Sukupuolen kuuluu vaikuttaa rangaistuksiin.

13. Psykiatri ja vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma kirjoitti joulukuussa (AL 15.12.2018): "Tilastokeskuksen tietojen valossa naisten osuus parisuhteessa tehdyistä törkeistä pahoinpitelyistä on ollut keskimäärin hieman yli 40 prosenttia. Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan taas puolison tai partnerin pahoinpitelemien 20-64-vuotiaiden joukossa on ollut hoidettavana noin kaksi kertaa niin paljon miehiä kuin naisia. Tämä viittaa miesten korkeampaan kynnykseen ilmoittaa itseensä kohdistuneesta väkivallasta". Väkivaltatilastot

a. ovat vääristyneitä. Miesten kokemaa väkivaltaa jää piiloon.

b. ovat oikeassa.

c. ovat vääristyneitä. Naisten kokemaa väkivaltaa jää piiloon.

14. Naisilla on oikeus aborttiin biologista isää kuulematta. Miehellä ei ole oikeutta edes raskauden alkuvaiheessa kieltäytyä tulevan lapsen isyyden taloudellisista vastuista tai isyydestä. Onko tilanne oikeudenmukainen?

a. Ei. Nainen on valta-asemassa mieheen nähden.

b. Ei. Mies on valta-asemassa naiseen nähden.

c. On.