Asevelvollisuus – ainoa sukupuoleen sidottu lakisääteinen velvollisuus
Suomessa asevelvollisuus koskee lain nojalla vain miehiä. Se on Suomen lainsäädännön merkittävin sukupuoleen sidottu velvoite – ja ainoa, jota tasa-arvolaki ei koske.
Mitä laki sanoo
Perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä. Asevelvollisuuslaki (1438/2007) rajaa velvollisuuden kuitenkin miehiin: jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta.
Palveluksen voi suorittaa varusmiespalveluksena (165, 255 tai 347 päivää) tai siviilipalveluksena (347 päivää). Kokonaan kieltäytymisestä seuraa rangaistus. Naisille asepalvelus on vapaaehtoista.
Tasa-arvolain 9 § toteaa nimenomaisesti, ettei asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille pidetä sukupuoleen perustuvana syrjintänä. Lakisääteinen ero on siis tietoisesti jätetty tasa-arvolainsäädännön ulkopuolelle.
Mitä se tarkoittaa nuorelle miehelle
Palvelus vie nuorelta mieheltä puolesta vuodesta vuoteen opiskelu- tai työaikaa juuri elämänvaiheessa, jossa ikätoverit siirtyvät jatko-opintoihin ja työelämään. Se lykkää työuran alkua ja eläkekertymää ja voi vaikuttaa opiskelupaikan vastaanottamiseen.
Velvollisuuteen liittyy myös riskejä ja rajoituksia: palvelusaikaisia tapaturmia, terveyshaittoja ja liikkumisen rajoituksia. Kutsunnat ja terveystarkastukset koskevat koko miespuolista ikäluokkaa, myös niitä, jotka eivät lopulta suorita palvelusta.
Yleisessä tasa-arvoindeksissä (YTI) asevelvollisuus muodostaa oman osa-alueensa, Lakisääteiset sukupuoliperustaiset velvollisuudet, jonka arvo on +100: lakisääteinen, vain toista sukupuolta koskeva velvollisuus on määritelmällisesti täydellinen sukupuoliero naisten hyväksi.
Kansainvälinen vertailu ja Suomen keskustelu
Norja siirtyi sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen vuonna 2015 ja Ruotsi vuonna 2017: molemmissa maissa velvollisuus koskee koko ikäluokkaa, ja palvelukseen valitaan tarvittava määrä soveltuvimpia. Suomessa vuonna 2021 raporttinsa jättänyt parlamentaarinen komitea esitti kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaan, mutta palvelusvelvollisuus säilyisi edelleen vain miehillä.
Kansainvälisissä tasa-arvoindekseissä asevelvollisuutta ei mitata lainkaan – ei EU:n EIGE-indeksissä eikä Maailman talousfoorumin Global Gender Gap -indeksissä. Tutkimuskirjallisuudessa tätä on pidetty indeksien merkittävänä puutteena.
Mitä Miesten tasa-arvo ry esittää
Yhdistyksen lähtökohta on, että maanpuolustusvelvollisuuden tulee kohdella sukupuolia yhdenvertaisesti. Nykyinen järjestelmä on Suomen lainsäädännön suurin sukupuoleen perustuva epätasa-arvo.
Sukupuolineutraali velvollisuus
Asevelvollisuuden tulee koskea koko ikäluokkaa samoin ehdoin, kuten Norjassa ja Ruotsissa – tai sen tulee olla vapaaehtoista kaikille.
Kutsunnat eivät riitä
Kutsuntojen laajentaminen koko ikäluokkaan ei poista epätasa-arvoa, jos palvelusvelvollisuus säilyy vain miehillä.
Tasa-arvolain 9 §:n poikkeus arvioitava uudelleen
Ainoaa sukupuoleen sidottua lakisääteistä velvollisuutta ei tule rajata tasa-arvolainsäädännön ulkopuolelle.
Velvollisuus näkyviin tasa-arvon mittareihin
Asevelvollisuus on otettava huomioon tasa-arvon seurannassa ja sukupuolivaikutusten arvioinnissa.
Lähteet
- Asevelvollisuuslaki 1438/2007 – Finlex
- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986, 9 § – Finlex
- Puolustusvoimat: intti.fi
- Siviilipalveluskeskus
- Yle: Naisille ehdotetaan pakollisia kutsuntoja (2021)
- Gender-specific Call of Duty: A Note on the Neglect of Conscription in Gender Equality Indices (2022)
Tiedot päivitetty 17.9.2026. Lakiviittaukset ja palvelusajat vastaavat voimassa olevaa lainsäädäntöä.