Tasa-arvon tilanne Suomessa

Miehillä on noin 5 vuotta lyhyempi elinajanodote.

Naisille on valtakunnalliset rinta- ja kohdunkaulasyöpäseulonnat, miehille ei eturauhassyöpäseulontaa – vaikka se on miesten yleisin syöpä.

Miehillä on huomattavasti naisia enemmän syrjäytyneisyyttä, päihdeongelmia, asunnottomuutta, päihdekuolemia ja itsemurhia.

Noin 70 % väkivallan uhreista on miehiä. Kampanjat väkivallan vähentämiseksi kohdistuvat kuitenkin miltei pelkästään naisiin.

Miehet kokevat parisuhdeväkivaltaa useammin kuin naiset (Väestöliiton perhebarometri, kaaviot 24 ja 25). Terveydenhuollon toimenpiteitä vaativan lähisuhdeväkivallan uhreiksi miehet joutuvat kaksi kertaa useammin kuin naiset. Tästä huolimatta ehkäisytoimet keskittyvät vain naisten kokemaan väkivaltaan, ja julkisuudessa annetaan usein kuva, että väkivalta kohdistuu lähinnä naisiin.

Poikien ja tyttöjen oppimiserot peruskoulussa ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat. Opetushallinnossa tätä ei nähdä ongelmana, eikä siihen kohdisteta toimenpiteitä.

Korkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista on enää noin 40 % miehiä ja 60 % naisia.

Pakollinen asepalvelus on vain miehillä. Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen 18 vuotta täytettyään: vaihtoehtoina ovat varusmiespalvelus (165, 255 tai 347 päivää) tai siviilipalvelus (347 päivää), ja kokonaan kieltäytymisestä seuraa rangaistus. Naisille palvelus on vapaaehtoista. Velvollisuus vie nuorelta mieheltä puolesta vuodesta vuoteen työ- tai opiskeluaikaa ja lykää työuran ja eläkekertymän alkua. Yhdistyksen näkemyksen mukaan sukupuoleen sidottu asevelvollisuus on Suomen lainsäädännön merkittävin miehiin kohdistuva sukupuolittunut velvoite.

Pääasiassa miesten vastuulla ovat raskaat ja vaaralliset työt sekä näistä aiheutuvat työtapaturmat.

Perheelliset miehet joutuvat useimmiten käymään töissä ja vastaamaan perheen tuloista, kun naiset voivat viettää aikaa kotona lasten kanssa.

Eläkevakuutusmaksuprosentti on sama, vaikka miesten elinajanodote on yli viisi vuotta lyhyempi. Elinajanodotteilla ja keskieläkkeillä laskettuna naiset saavat pääosin miesten maksamaa eläkettä 111 000 € sen jälkeen, kun heidän miespuolisen ikätoverinsa eläkkeenmaksu päättyy kuolemaan.

Huoltajuuskiistoissa oikeus päätyy useimmiten ratkaisuun naisen eduksi.

Poikien rituaalisilpominen (tahdonvastainen ympärileikkaus uskonnollisista syistä) on edelleen sallittua, sen sijaan tyttöjen silpominen ollaan kieltämässä jo toista kertaa.

Valtion tasa-arvoelimissä, mm. STM:ssä, on edustajina miltei ainoastaan naisia.

Puoluetuesta 5 % on ohjattu naisten poliittiseen toimintaan (1,7 M€), miesjärjestöille ei mitään.

Naisjärjestöt saavat valtionapua (920 k€), miesjärjestöille ei mitään.