Tasa-arvopolitiikan rakenteet ja rahoitus
Suomen tasa-arvopolitiikka on rakennettu naisten aseman parantamisen ympärille: lait, virastot, ohjelmat ja julkinen rahoitus. Naisjärjestöillä on oma valtionapulaki, YK:n tasa-arvojärjestö UN Women saa Suomelta kymmeniä miljoonia vuodessa ja sen kotimainen komitea osallistuu valtion tuella suomalaiseen keskusteluun. Miesten ja poikien tasa-arvo-ongelmilla ei ole vastaavaa rakennetta eikä rahoitusta.
Kuka Suomessa tekee tasa-arvopolitiikkaa?
Tasa-arvolaki (609/1986) kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella ja velvoittaa viranomaiset edistämään tasa-arvoa. Laki on kirjoitettu sukupuolineutraalisti, mutta sitä toimeenpanevat rakenteet eivät ole. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö valmistelee lainsäädännön ja koordinoi hallituksen tasa-arvo-ohjelman. Sen yhteydessä toimii parlamentaarinen tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE, jolla on erillinen miesjaosto. Jaoston kokoonpano kertoo, millaista miesnäkökulmaa valtio haluaa kuulla: mukaan on kutsuttu feministisestä lähtökohdasta toimiva, feministien perustama Miehet ry sekä naisjärjestöjen kattojärjestö Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry, mutta Suomen ainoaa nimenomaan miesten tasa-arvoa ajavaa tasa-arvojärjestöä, Miesten tasa-arvo ry:tä, ei ole kutsuttu. Tasa-arvovaltuutettu valvoo lain noudattamista ja neuvoo syrjintää epäileviä, ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ratkaisee syrjintäasioita.
Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomuksen 2024 mukaan 90 prosenttia syrjintää koskevista yhteydenotoista koski työelämää ja useimmiten raskaus- ja perhevapaasyrjintää, palkkasyrjintää tai työhönottoa. Valvonnan painopiste seuraa yhteydenottoja, ja yhteydenotot seuraavat sitä, millaisen syrjinnän ihmiset ovat oppineet tunnistamaan syrjinnäksi. Miesten tasa-arvo-ongelmat, kuten asevelvollisuus, vanhemmuuden epätasa-arvo erotilanteessa tai poikien asema koulussa, eivät juuri näy tilastoissa, koska niitä ei mielletä tasa-arvolain tarkoittamaksi syrjinnäksi.
EU-tasolla toimii Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE, jonka tasa-arvoindeksi mittaa lähes yksinomaan naisten vajeita. Miesten tasa-arvo ry:n Yleinen tasa-arvoindeksi on tehty korjaamaan juuri tätä puutetta.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2024–2027
Hallitukset ovat 1990-luvulta lähtien koonneet tasa-arvotoimensa tasa-arvo-ohjelmaksi. Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa on 50 toimenpidettä kuudessa teemassa: koulutus, työelämä, osallisuus ja päätöksenteko, väkivalta, kansainvälinen yhteistyö sekä tasa-arvopolitiikan institutionaaliset rakenteet. Teemojen joukossa ei ole miesten ja poikien asemaa koskevaa kokonaisuutta, vaikka poikien oppimistulokset, miesten itsemurhat, asevelvollisuus ja isien asema erotilanteissa ovat Suomen mitattavasti suurimpia sukupuolten välisiä eroja.
Sama rakenne toistuu alemmilla tasoilla. Oppilaitosten ja työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat painottuvat naisten urakehitykseen ja palkkaukseen, vaikka tasa-arvolaki edellyttää kiinnittämään huomiota myös sukupuolten välisiin oppimiseroihin. Sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) tehdään säädösvalmistelussa, mutta käytännössä se tarkoittaa yleensä vaikutusten arviointia naisten kannalta.
Miesten tasa-arvo ry on esittänyt omat hallitusohjelmatavoitteensa, joiden lähtökohta on, että tasa-arvopolitiikan on tunnistettava molempien sukupuolten vajeet.
Rahoitus: naisjärjestöille laki, miesjärjestöille ei mitään
Vuodesta 2008 voimassa ollut laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta (663/2007) velvoittaa ottamaan valtion talousarvioon vuosittain määrärahan kolmen nimetyn naisjärjestön toimintaan. Vastaavaa lakia ei ole yhdellekään miesjärjestölle.
| Saaja | Peruste | Rahoitus | Käyttötarkoitus |
|---|---|---|---|
| Naisjärjestöjen Keskusliitto, NYTKIS ja Monika-Naiset liitto | Laki 663/2007, OKM | 918 000 €/vTAE 2026, mom. 29.10.51 | Yleisavustus tasa-arvoa ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävään toimintaan |
| Miesjärjestöt (mm. Miesjärjestöjen keskusliitto, Miesten tasa-arvo ry) | Ei lakia | 0 €lakisääteinen avustus | Miesten tasa-arvo ry toimii jäsenmaksuilla ja vapaaehtoistyöllä |
| UN Women (YK) | Kehitysyhteistyön yleisrahoitus, UM | 19 000 000 €/v2024 ja 2025 | Naisten ja tyttöjen aseman edistäminen maailmalla; Suomi yksi suurimmista yleisrahoittajista |
| UN Women Suomi ry (kansallinen komitea) | UM:n toiminta-avustus ja muut valtionavustukset | 326 384 €2025; 362 000 € 2024, 370 000 € 2023 | Varainhankinta UN Womenille sekä viestintä- ja vaikuttamistyö Suomessa |
Taulukossa on tasa-arvopoliittiseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan myönnetty julkinen rahoitus. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustukset miesten palveluihin (esimerkiksi ero- ja väkivaltatyöhön) ovat eri asia: ne rahoittavat palveluja, eivät miesnäkökulman edustusta tasa-arvopolitiikassa.
UN Women: YK-järjestö suomalaisessa keskustelussa
UN Women on YK:n tasa-arvojärjestö, jonka mandaatti on naisten ja tyttöjen aseman parantaminen. Suomi on rahoittanut sitä yleisrahoituksella 19 miljoonalla eurolla sekä vuonna 2024 että 2025, ja vuonna 2014 Suomi oli noin 20 miljoonalla eurolla järjestön suurin yleisrahoittaja. Kehitysyhteistyön rahoituksena tämä on Suomen ulkopolitiikkaa, ei kotimaista tasa-arvopolitiikkaa.
Rajanveto hämärtyy kansallisen komitean kohdalla. UN Women Suomi ry on suomalainen yhdistys, joka kerää varoja UN Womenille mutta tekee oman kuvauksensa mukaan myös vaikuttamistyötä "naisten oikeuksien toteutumiseksi Suomessa": lausuntoja eduskunnan valiokunnille ja ministeriöille, vetoomuksia ministereille ja Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston koordinointia. Yhdistys sai valtionhallinnolta toimintakertomuksensa mukaan 155 000 euroa vuonna 2020, 370 000 euroa vuonna 2023 ja 326 384 euroa vuonna 2025. Ulkoministeriön toiminta-avustus on ollut noin 275 000 euroa vuodessa 2023–2024 ja noin 206 000 euroa vuodessa 2025–2027.
Miesten tasa-arvo ry ei vastusta UN Womenin työtä kehitysmaissa. Huomio kohdistuu siihen, että julkisin varoin tuettu YK-taustainen toimija osallistuu suomalaiseen tasa-arvokeskusteluun yksinomaan naisnäkökulmasta, kun miesnäkökulmalla ei ole yhtään julkisrahoitteista edustajaa.
Mitä Miesten tasa-arvo ry esittää
Tasa-arvolaki koskee molempia sukupuolia. Sitä toimeenpanevien rakenteiden ja rahoituksen on tehtävä samoin.
Sukupuolineutraali järjestörahoitus
Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta on korvattava lailla tasa-arvojärjestöjen valtionavusta, jonka piiriin pääsevät samoin perustein myös miesten tasa-arvoa edistävät valtakunnalliset järjestöt.
Miesten ja poikien teema tasa-arvo-ohjelmaan
Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan on lisättävä oma toimenpidekokonaisuus poikien oppimistuloksista, miesten itsemurhista ja terveydestä, asevelvollisuudesta sekä isien asemasta erotilanteissa.
Suvaus molempiin suuntiin
Sukupuolivaikutusten arvioinnissa ja viranomaisten tilastoinnissa on raportoitava järjestelmällisesti myös miehiin kohdistuvat vaikutukset ja vajeet.
Julkisen rahan avoimuus
Valtion ja kuntien on julkaistava vuosittain, paljonko tasa-arvotyöhön ohjataan rahaa ja miten se jakautuu naisten, miesten ja molempien sukupuolten hyväksi tehtävään työhön.
Lähteet
- Finlex: Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta 663/2007
- Finlex: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986
- Valtiovarainministeriö: Talousarvioesitys 2026, momentti 29.10.51 Valtionavustus järjestöille
- Ulkoministeriö (30.10.2024): Suomi kanavoi yleistukea YK-järjestöille
- Valtioneuvosto (27.8.2025): Suomi jatkaa YK-rahoituksella naisten ja tyttöjen tukemista, UN Women 19 M€
- Yle (2014): Suomi nousee UN Womenin suurimmaksi yleisrahoittajaksi
- UN Women Suomi ry: Toimintakertomus 2025 (PDF)
- UN Women Suomi: Tietoa meistä
- STM: Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2024–2027 (hanke STM127:00/2024)
- Valtioneuvoston julkaisuarkisto: Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2024–2027
- Tasa-arvovaltuutettu: Vuosikertomus 2024
- European Institute for Gender Equality (EIGE)
Tiedot päivitetty 16.10.2026. Rahoitusluvut ovat kunkin lähteen ilmoittamia nimellisarvoja; UN Women Suomen luvut ovat yhdistyksen oman toimintakertomuksen taulukosta.