Miesten tasa-arvo ryMiesten tasa-arvo ryKohti miesten ja naisten todellista tasa-arvoa Liity jäseneksi
Etusivu  /  Tasa-arvotietoa  /  Poikien asema

Poikien asema Suomessa

Poikien koulumenestys on heikentynyt kahden vuosikymmenen ajan, pojat syrjäytyvät tyttöjä useammin ja jatkavat harvemmin korkeakouluun. Silti julkinen kannustus kohdistuu tyttöihin: tyttöjen päivänä tytöt kutsutaan päiväksi pääministeriksi ja päätoimittajaksi, poikien päivästä ei juuri puhuta.

−52 ppoikien lukutaito PISA 2000 → 2022
45 ptyttöjen etumatka lukutaidossa 2022 (OECD-keskiarvo 24)
2/3syrjäytyneistä nuorista on miehiä
47 / 32 %korkea-asteen tutkinto 25–34-v., naiset / miehet

Koulumenestys on heikentynyt pitkään – ja ero tyttöihin on OECD:n kärkeä

Suomen ensimmäisessä PISA-tutkimuksessa vuonna 2000 suomalaiset nuoret olivat lukutaidossa maailman parhaita. Sen jälkeen poikien pistemäärä on laskenut 52 pistettä, ja pelkästään vuosien 2018 ja 2022 välillä 27 pistettä – neljässä vuodessa enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2022 poikien lukutaidon pistemäärä oli 468 ja tyttöjen 513.

Tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa oli PISA 2018 -tutkimuksessa OECD-maiden suurin (52 pistettä). Vuonna 2022 ero oli 45 pistettä: OECD-keskiarvo on 24, ja yli 40 pisteen ero mitattiin OECD-maista vain Suomessa, Norjassa ja Sloveniassa. Luonnontieteissä tyttöjen 22 pisteen etumatka oli vuonna 2022 OECD-maiden suurin, ja matematiikassa Suomi oli ainoa OECD-maa, jossa tytöt olivat tilastollisesti merkitsevästi poikia parempia.

Ero ei näy vain kokeissa. Heikoimman tason lukijoita on pojista noin joka viides (20 %) ja tytöistä 7 %. Tehostettua tukea saaneista peruskoululaisista 61 % ja erityistä tukea saaneista 69 % on poikia, vaikka poikia on oppilaista 51 %.

Pojat syrjäytyvät tyttöjä useammin

Työn ja koulutuksen ulkopuolella (NEET) oli vuonna 2024 Tilastokeskuksen mukaan 50 000 15–24-vuotiasta eli 8 % ikäluokasta: miehiä 27 000 ja naisia 22 000. Määrä kasvoi 5 000:lla vuodessa, ja miesten työttömyysaste nousi 9,2 prosenttiin naisten 7,6 prosenttia vastaan.

Kun syrjäytyneiksi lasketaan 20–29-vuotiaat, jotka ovat sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolella, heistä noin kaksi kolmasosaa on miehiä: Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän laskelmassa noin 33 000 miestä ja 18 000 naista. Me-säätiön arvion mukaan syrjäytyneitä 15–29-vuotiaita nuoria on noin 60 000. Nuorten miesten NEET-osuus on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana, eikä tutkimuksessa ole löydetty yksiselitteistä syytä sille, miksi nuoret miehet jäävät Suomessa naisia useammin koulutuksen ja työn ulkopuolelle.

Syrjäytymisen juuret ovat koulussa: ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on 20–24-vuotiaista miehistä 23 % ja naisista 17 %. Heikko lukutaito peruskoulun lopussa ennustaa toisen asteen keskeyttämistä, ja keskeyttäminen ennustaa NEET-asemaa.

Tytöt jatkavat poikia useammin lukioon ja korkeakouluun

Ero kertautuu koulutuspolulla. Lukion opiskelijoista 58 % on naisia, ja ylioppilastutkinnoista 58 % suoritetaan naisille. Yliopisto-opiskelijoista naisia on 56 % ja yliopistotutkinnon suorittaneista 60 % (2024). Nuorista aikuisista korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 25–34-vuotiaista naisista 47 % ja miehistä 32 % – 15 prosenttiyksikön ero.

Suunta on jatkunut vuosikymmeniä, ja se on päinvastainen kuin se, johon tasa-arvopolitiikka keskittyy. Naisten aliedustus tekniikan aloilla on tunnistettu ongelmaksi, johon on ohjelmia ja rahoitusta; miesten aliedustus korkeakoulutuksessa kokonaisuudessaan ei ole yhdenkään kansallisen tasa-arvo-ohjelman painopiste. EU:n tasa-arvoindeksi laskee Suomelle pisteitä koulutuksen segregaatiosta mutta ei mittaa lainkaan sitä, kumpi sukupuoli jää koulutuksesta pois.

Koulutusalat ovat lisäksi voimakkaasti eriytyneet: tekniikan alan tutkinnoista 84 % on miesten, terveys- ja hyvinvointialoilla vastaava enemmistö on naisilla. Segregaatio on molempien sukupuolten ongelma, ja sen purkamiseen on panostettava molempiin suuntiin. Yleisessä tasa-arvoindeksissä koulutus ja osaaminen saa arvon +41 asteikolla −100…+100: vaje kohdistuu miehiin.

Tyttöjä kannustetaan julkisesti – poikia ei

Kansainvälistä tyttöjen päivää (11.10.) viettävät YK, ministeriöt, yritykset ja media. Kansainvälistä poikien päivää (16.5.) ei vietä käytännössä kukaan. Ero ei ole sattumaa vaan kuvaa sitä, kumman sukupuolen hyvinvointia pidetään yhteisenä asiana.

Tyttöjen päivä 11.10.

  • 2020: pääministeri Sanna Marin luovutti paikkansa päiväksi 16-vuotiaalle Aava Murrolle Plan Internationalin Girls Takeover -tempauksessa. Murto tapasi ministerin, oikeuskanslerin ja kansanedustajia; uutinen kiersi maailman mediat.
  • 2017: tytöt ottivat haltuunsa mm. Helsingin Sanomien päätoimittajan, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan ja europarlamentaarikon paikat.
  • 2024: tytöt valtasivat ulkoministerin, Oulun kaupunginjohtajan, Suomen Kuvalehden päätoimittajan sekä Posti Groupin ja työeläkeyhtiö Elon johtajien paikat.
  • Yle uutisoi tyttöjen päivän vuosittain: aamulähetykset, Radio Suomen päivä, alueradiot ja verkkouutiset.

Poikien päivä 16.5.

  • Pojille ei järjestetä "Boys Takeover" -päivää: poikaa ei ole kutsuttu päiväksi pääministeriksi, ministeriksi, kaupunginjohtajaksi eikä päätoimittajaksi.
  • Yle julkaisi poikien päivästä ensimmäisen varsinaisen uutisen 16.5.2025 – lapsiasiavaltuutetun tiedotteen pohjalta.
  • Sanomalehdissä päivä on näkynyt lähinnä pääkirjoituksissa ja mielipidekirjoituksissa, joissa kysytään, miksi pojat on unohdettu.
  • Miesten tasa-arvo ry on esittänyt myös kansainvälistä miestenpäivää (19.11.) viralliseksi liputuspäiväksi.

Vertailu: Ylen uutisointi Googlen mukaan

Google-haku site:yle.fi "tyttöjen päivä" ja site:yle.fi "poikien päivä", 9.10.2026.

"tyttöjen päivä"
yli 60 osumaa, 7 tulossivua
"poikien päivä"
1 osuma – eikä se koske poikien päivää

Googlen tuloksissa ovat mukana yle.fi:n uutiset ja Areenan ohjelmatiedot. Ainoa "poikien päivä" -osuma oli vuoden 2013 novelli, jossa sanapari esiintyy sattumalta. Hakutulosten määrä vaihtelee hakuajankohdan mukaan; suuruusluokka on kuitenkin selvä.

Mitä Miesten tasa-arvo ry esittää

Poikien asema on Suomen suurimpia tasa-arvo-ongelmia, ja sitä on käsiteltävä samalla vakavuudella kuin tyttöjen ja naisten vajeita.

1

Poikaerityiset toimet peruskouluun

Kansallinen ohjelma poikien lukutaidon ja koulumotivaation parantamiseksi: koulun aloitusiän tarkastelu, sukupuolitietoinen pedagogiikka ja opettajien sukupuolijakauman vaikutuksen arviointi. Heikkojen lukijoiden osuus pojista on puolitettava.

2

Nuorten miesten syrjäytymiseen kohdennettu tuki

NEET-tilastot on raportoitava sukupuolittain ja etsivän nuorisotyön, oppivelvollisuuden valvonnan ja työvoimapalvelujen resurssit on mitoitettava sen mukaan, että kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä on miehiä.

3

Miesten koulutusvaje tasa-arvo-ohjelmiin

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan ja korkeakoulujen tasa-arvosuunnitelmiin on kirjattava tavoite miesten osuuden nostamisesta korkeakoulutuksessa – samoin kuin naisten osuudelle tekniikan aloilla on kirjattu.

4

Poikien päivä samalle viivalle

Julkishallinnon, Ylen ja järjestöjen tulee huomioida kansainvälinen poikien päivä 16.5. ja miestenpäivä 19.11. samalla tavalla kuin tyttöjen päivä: poikia on kannustettava ja heille on tarjottava esikuvia, ei vain velvollisuuksia.

Lähteet

Tiedot päivitetty 9.10.2026. Tietovuodet: PISA 2022, Tilastokeskuksen tilastot 2024, Google-haku 9.10.2026.

Lue myös

SyrjäytyminenKun koulutuspolku katkeaa YTI-indeksiKoulutus ja osaaminen -osa-alue: +41, vaje kohdistuu miehiin HallitusohjelmatavoitteetPoikien alisuoriutumiseen puututtava poikaerityisillä toimilla