Yleinen tasa-arvoindeksi (YTI) – Suomi 2026
EU:n tasa-arvoindeksi mittaa vain naisten asemaa ja palkitsee vauraudesta. YTI mittaa sukupuolten erot molempiin suuntiin ja kertoo yhdellä luvulla, kumman sukupuolen hyväksi Suomi on epätasa-arvoinen.
Mikä on YTI
Yleinen tasa-arvoindeksi (YTI) on Miesten tasa-arvo ry:n kehittämä mittari, joka kertoo yhdellä luvulla, kuinka tasa-arvoinen Suomi on miesten ja naisten välillä – ja kumman sukupuolen hyväksi erot kallistuvat. Se on ensimmäinen suomalainen tasa-arvoindeksi, joka mittaa sukupuolten erot johdonmukaisesti molempiin suuntiin.
YTI kokoaa 44 indikaattoria kymmeneltä elämänalueelta: terveys ja elinikä, koulutus, toimeentulo, työllisyys, valta, perhe ja vanhemmuus, turvallisuus ja väkivalta, syrjäytyminen, lakisääteiset sukupuoliperustaiset velvollisuudet sekä lainsäädäntö ja julkinen rahoitus. Jokainen indikaattori perustuu viralliseen tilastoon tai vertaisarvioituun tutkimukseen – Tilastokeskuksen, THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja muiden viranomaisten julkaisemiin lukuihin – ja jokaisesta on kirjattu lähde ja tietovuosi.
Indeksin arvo on nolla, kun sukupuolet ovat tasan. Negatiivinen luku tarkoittaa, että tilanne on miesten hyväksi eli naisilla on huonompi asema; positiivinen luku tarkoittaa, että tilanne on naisten hyväksi eli miehillä on huonompi asema. Ääriarvot −100 ja +100 kuvaavat tilannetta, jossa toinen sukupuoli on täysin toisen edellä kaikilla osa-alueilla. Sama asteikko toimii sekä yksittäisen indikaattorin, osa-alueen että koko indeksin tasolla, joten luvut ovat vertailukelpoisia keskenään.
YTI ei ota kantaa siihen, miksi erot ovat syntyneet, eikä se aseta sukupuolia vastakkain: se näyttää, missä erot ovat ja kenen tappioksi ne ovat. Tavoite on, että tasa-arvopolitiikka perustuisi koko kuvaan – ei vain toisen sukupuolen vajeisiin. Indeksi päivitetään vuosittain, ja sen laskenta on avointa: aineiston ja kaavat voi ladata ja tarkistaa itse.
Miksi EU:n tasa-arvoindeksi ei riitä
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisee vuosittain tasa-arvoindeksin (Gender Equality Index), joka on EU:n virallinen sukupuolten tasa-arvon mittari. Se antaa Suomelle 68,3 pistettä sadasta (2025), ja Suomi sijoittuu sen mukaan EU-maiden kärkijoukkoon. Indeksiin viitataan hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa, mediassa ja tutkimuksessa ikään kuin se kertoisi sukupuolten tasa-arvosta kokonaisuutena.
Näin ei ole. EIGE:n indeksi koostuu kuudesta osa-alueesta – työ, raha, tieto, aika, valta ja terveys – joiden indikaattorit on valittu naisten aseman näkökulmasta. Laskukaava on symmetrinen, mutta mitattavat asiat eivät ole: osa-alueet, joilla miehet ovat heikommassa asemassa, puuttuvat kokonaan tai on rajattu pois laskennasta. Indeksi ei siis mittaa tasa-arvoa vaan naisten aseman kehitystä, ja sen korkea pistemäärä voi kätkeä alleen suuria miehiin kohdistuvia epäkohtia.
Tutkimuskirjallisuudessa on huomautettu, että mikään yleisesti käytetty tasa-arvoindeksi ei ota huomioon sukupuolisidonnaista asevelvollisuutta ja että EIGE:n laskentatapa palkitsee maita niiden yleisestä vauraudesta tasa-arvon sijaan. Yleinen tasa-arvoindeksi (YTI) on rakennettu korjaamaan nämä puutteet: se mittaa samat erot molempiin suuntiin, lisää puuttuvat osa-alueet ja luopuu korjauskertoimesta.
Indikaattorit on valittu naisten asemasta
Itsemurhat, asunnottomuus, vankeus, työkuolemat, henkirikosten uhrius, poikien oppimistulokset ja lähivanhemmuus puuttuvat kokonaan. Suomessa nämä ovat suurimpia sukupuolieroja – ja kaikki miesten tappioksi.
Väkivalta mitataan vain naisiin kohdistuvana
Väkivalta-osio kattaa yksinomaan naisiin kohdistuvan väkivallan, eikä sitä lasketa kokonaispisteisiin. Miehet, jotka ovat henkirikosten uhreista kaksi kolmasosaa, eivät näy indeksissä lainkaan.
Asevelvollisuutta ei mitata
Ainoa lakisääteinen, vain toista sukupuolta koskeva velvollisuus ei vaikuta indeksiin. Vuoden palvelus nuoren miehen elämästä ei ole EIGE:n mielestä tasa-arvokysymys.
Korjauskerroin palkitsee vauraudesta
Pisteet nousevat maan yleisen hyvinvointitason mukaan, ei tasa-arvon. Rikas maa saa korkeat pisteet, vaikka sukupuolierot olisivat suuret. Tutkijat ovat osoittaneet tämän vääristävän maiden vertailua.
YTI 2026: +31 – Suomi on epätasa-arvoinen naisten hyväksi
0 = täysi tasa-arvo. −100 = tilanne täysin miesten hyväksi. +100 = tilanne täysin naisten hyväksi. Positiivinen luku tarkoittaa, että miehet ovat kokonaisuutena heikommassa asemassa.
Terveys ja elinikäElinajanodote 0 v ja 65 v, itsemurhat, päihdekuolemat, työkuolemat, sairauspäivärahan saajat, työkyvyttömyyseläkkeensaajat, syöpäseulonnat18 %
| Indikaattori | Miehet | Naiset | Vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Elinajanodote syntyessä | 79,6 v | 84,8 v | 2024 | Tilastokeskus: Elinajanodotteet 2024 |
| Elinajanodote 65-vuotiaana | 18,8 v | 22,2 v | 2024 | Tilastokeskus: Elinajanodotteet 2024 |
| Itsemurhat | 577 | 184 | 2024 | Tilastokeskus / MIELI ry |
| Päihdekuolemat (alkoholi- ja huumekuolemat) | 1 381 | 466 | 2024 | Tilastokeskus: Kuolemansyyt 2024 |
| Kuolemaan johtaneet työtapaturmat | 23 | 0 | 2023 | Onnettomuustutkintakeskus: Y2023-S1 Työkuolemat |
| Sairauspäivärahan saajat | 42 % | 58 % | 2024 | Kela / ETK: Suomen työeläkevakuutetut 2024 |
| Työkyvyttömyyseläkkeensaajat | 50 % | 50 % | 2024 | ETK: Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2024 |
| Maksuttomat sukupuolikohtaiset syöpäseulonnat (lakisääteiset seulontaohjelmat) | 0 | 2 | voimassa | Valtioneuvoston asetus seulonnoista 339/2011: rintasyöpä 50–69 v ja kohdunkaulan syöpä 30–65 v naisille; eturauhassyövälle ei kansallista seulontaohjelmaa |
Koulutus ja osaaminenKorkea-asteen tutkinnot, heikot lukijat, ilman toisen asteen tutkintoa12 %
| Indikaattori | Miehet | Naiset | Vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Korkea-asteen tutkinto, 25–34-vuotiaat | 32 % | 47 % | 2024 | OPH: Education at a Glance 2025 -taustamuistio |
| Heikot lukijat (PISA) | 20 % | 7 % | 2022 | Tilastokeskus |
| Ilman toisen asteen tutkintoa, 20–24-vuotiaat | 23 % | 17 % | 2023 | Tilastokeskus |
ToimeentuloSäännöllisen työajan mediaaniansio, mediaanieläke, pitkittyneesti perusturvan varassa olleet, eläkejärjestelmän tulonsiirto9 %
| Indikaattori | Miehet | Naiset | Vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan mediaaniansio (ilman ylityöansioita) | 3 764 € | 3 327 € | 2024 | Tilastokeskus: Palkkarakenne 2024 |
| Mediaanieläke (omaa eläkettä saavat) | 2 066 € | 1 705 € | 2024 | ETK: Työeläkeindikaattorit 2025 |
| Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olleet | 56 % | 44 % | 2023 | Tilastokeskus: Tulonjakotilasto 2023 |
| Työeläkejärjestelmän tulonsiirto: maksetut eläkkeet suhteessa maksettuihin eläkemaksuihin (2020: miehet 16,19 / 16,73 mrd €, naiset 15,57 / 12,57 mrd €) | 0,968 | 1,239 | 2020 | ETK: taskutilasto 2021 ja vakuutetut ansiot 2020; suunta vahvistettu ETK/Yle 2024 (Reipas) |
TyöllisyysTyöllisyysaste, työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömät, tehty viikkotyöaika6 %
| Indikaattori | Miehet | Naiset | Vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Työllisyysaste, 20–64-vuotiaat | 76,4 % | 75,6 % | 2025 | Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2025 |
| Työttömyysaste, 15–74-vuotiaat | 10,2 % | 9,1 % | 2025 | Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2025 |
| Pitkäaikaistyöttömät | 82 300 | 57 500 | 2/2025 | TEM/KEHA: Työllisyyskatsaus helmikuu 2025 |
| Tehty viikkotyöaika päätyössä, palkansaajat | 35,4 | 31,8 | 2023 | Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2023 |
Valta ja päätöksentekoKansanedustajat, valtuutetut, hallitukset, johtoryhmät, työnantajayrittäjät, tasa-arvoelinten jäsenet ja henkilöstö8 %
| Indikaattori | Miehet | Naiset | Vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Kansanedustajat | 54 % | 46 % | 2023 | Tilastokeskus |
| Kunnanvaltuutetut | 55 % | 45 % | 2025 | Tilastokeskus |
| Pörssiyhtiöiden hallitukset | 63 % | 37 % | 2026 | Keskuskauppakamari: Naisten osuus hallituksista 37 % (2026) |
| Pörssiyhtiöiden johtoryhmät | 69 % | 31 % | 2025 | Keskuskauppakamari: Naisjohtajakatsaus 3/2025 |
| Työnantajayrittäjät | 75 % | 25 % | 2024 | THL: Sukupuolten tasa-arvo – yrittäjyys |
| Tasa-arvoelinten jäsenet ja henkilöstö (STM:n tasa-arvoyksikkö + TANE:n varsinaiset jäsenet; sukupuoli päätelty etunimistä) | 6 | 23 | 2026 | STM: TASY-henkilöstö; TANE: kokoonpano 2023–2027 (21.9.2026) |
Perhe ja vanhemmuusLähivanhemmuus, (vanhempainrahapäivät ja kokonaistyöaika = jaettu)10 %
| Indikaattori | Miehet | Naiset | Vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Vanhempainrahapäivät | 21 % | 79 % | 2024 | Kela: Isät käyttivät yli viidenneksen vanhempainrahapäivistä 2024 |
| Lähivanhempi yhden vanhemman perheissä | 15 % | 85 % | 2025 | YVPL: Kumman luokse lapsi jää asumaan |
| Kokonaistyöaika (ansio- ja kotityö, Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus) | 1 | 1 | 2021 | Tilastokeskus: Ajankäyttö 2020–2021 |
Turvallisuus ja väkivaltaHenkirikosten uhrit, pahoinpitelyrikosten uhrit, vammat, häirintä, seksuaaliväkivalta, parisuhdeväkivalta (esiintyvyys ja vammat)10 %
| Indikaattori | Miehet | Naiset | Vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Henkirikosten uhrit | 67 % | 33 % | 2024 | Rikoksentorjuntaneuvosto |
| Pahoinpitelyrikosten uhrit (viranomaisten tietoon tulleet) | 24 600 | 19 000 | 2025 | Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2025 |
| Vamman aiheuttanutta väkivaltaa kokeneet | 2 % | 5 % | 2023 | Krimo / Haaste 3/2024: Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia 2023 |
| Seksuaalinen häirintä, 2 vuoden aikana | 20 % | 45 % | 2024 | STM: Tasa-arvobarometri 2024 |
| Seksuaaliväkivalta: raiskausrikosten uhrit | 131 | 2 697 | 2024 | Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2024 (vuosijulkaisu) |
| Parisuhdeväkivalta: kumppanin uhkailu tai väkivalta 12 kk (kysely) | 3 % | 6 % | 2023 | Krimo: Kansallinen rikosuhritutkimus 2023 |
| Parisuhdeväkivalta: fyysisiä vammoja aiheuttanut väkivalta elämän aikana (kysely) | 6 % | 14 % | 2021 | Tilastokeskus: Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 (EU-GBV) |
SyrjäytyminenAsunnottomat, vangit, NEET-nuoret, yksinäisyys, toimeentulotuki12 %
| Indikaattori | Miehet | Naiset | Vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Yksinelävät asunnottomat | 3 556 | 1 023 | 11/2025 | Varke |
| Vangit | 92 % | 8 % | 2022 | THL |
| NEET-nuoret, 15–24-vuotiaat (työn ja koulutuksen ulkopuolella) | 27 000 | 22 000 | 2024 | Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2024 |
| Usein yksinäisyyttä kokevat | 47 % | 53 % | 2018 | Tilastokeskus: Elinolotilasto 2018 |
| Toimeentulotukea saaneet yksinasuvat kotitaloudet | 47 % | 30 % | 2024 | THL: Toimeentulotuki 2024 |
Lakisääteiset sukupuoliperustaiset velvollisuudetAsevelvollisuus – koskee koko miespuolista väestöä10 %
| Indikaattori | Miehet | Naiset | Vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Asevelvollisuus (lakisääteinen, vain miehiä koskeva) | 1 | 0 | voimassa | Asevelvollisuuslaki 1438/2007 |
Lainsäädäntö ja julkinen rahoitusNaisjärjestöjen valtionapulaki, puoluetuen 5 %:n naisjärjestöosuus, suoja sukuelinten silpomiselta5 %
| Indikaattori | Miehet | Naiset | Vuosi | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Sukupuolijärjestöjen lakisääteinen valtionapu (laki naisjärjestöjen valtionavusta 663/2007) | 0 | 1 | voimassa | Finlex 663/2007 |
| Puoluetuen korvamerkitty osuus sukupuolen mukaan (puoluelaki 9 §: 5 % naisten toimintaan) | 0 % | 5 % | voimassa | Puoluelaki 10/1969, 9 § |
| Lakisääteinen suoja ei-lääketieteelliseltä sukuelinten silpomiselta | 0 | 1 | voimassa | Rikoslaki 21 luku 6 b § (2023) |
Miten YTI lasketaan
Jokainen indikaattori kuvaa miesten ja naisten välistä eroa suhteellisesti ja etumerkillä. Ero lasketaan heikomman ja vahvemman sukupuolen arvojen suhteesta, ja etumerkki kertoo, kumman sukupuolen hyväksi tilanne on.
Esimerkiksi mediaanieläke 2 066 € (miehet) ja 1 705 € (naiset): ero on 17 %, ja koska tilanne on miesten hyväksi, arvo on −17. Itsemurhia 577 (miehet) ja 184 (naiset): ero on 68 %, ja koska miehillä on huonompi, arvo on +68.
Osa-alueen arvo on sen indikaattoreiden keskiarvo, joten vastakkaissuuntaiset erot kumoavat toisiaan. Indeksi on osa-alueiden painotettu keskiarvo. Painot on annettu osa-alueen vakavuuden ja kattavuuden mukaan: terveys ja elinikä painaa eniten (18 %). Lakisääteiset sukupuoliperustaiset velvollisuudet saavat painon 10 %, koska asevelvollisuus koskee koko miespuolista väestöä ja on lakiin kirjattua epätasa-arvoa – vastaava tilanne olisi, jos äänioikeus olisi vain toisella sukupuolella. Jaetut erot – alojen segregaatio ja hoivavastuu – eivät ole kumman tahansa hyväksi ja saavat arvon 0.
Indikaattorin suunnattu ero
d = ±(100 − 100·min/max). Etumerkki: + = naisten hyväksi, − = miesten hyväksi. Lakisääteinen yksipuolinen ero (asevelvollisuus, valtionapu) = ±100.
Osa-alueen arvo
Indikaattoreiden keskiarvo osa-alueen sisällä; jaetut erot = 0.
YTI
Osa-alueiden painotettu keskiarvo, painot summautuvat sataan. Ei korjauskerrointa.
Tulkinta
0 = täysi tasa-arvo; itseisarvo kertoo eron suuruuden, etumerkki suunnan.
Indikaattorit ja arvot
Kaikki 44 indikaattoria osa-alueittain. Sininen luku = miesten hyväksi, punainen = naisten hyväksi. Lähteet ja tietovuodet ovat avoimessa datassa. Ansioindikaattori kuvaa toteutuneiden ansioiden eroa, ei syrjintää: tasa-arvolain tarkoittamaa samapalkkaisuusvertailua ei voi tehdä käytettävissä olevista tilastoista, ja ylityöansiot on jätetty pois.
| Indikaattori | Miehet | Naiset | d |
|---|---|---|---|
| Terveys ja elinikä | |||
| Elinajanodote syntyessä | 79,6 v | 84,8 v | +6,1 |
| Elinajanodote 65-vuotiaana | 18,8 v | 22,2 v | +15,3 |
| Itsemurhat | 577 | 184 | +68,1 |
| Päihdekuolemat (alkoholi ja huumeet) | ≈ 1 381 | ≈ 466 | +66,3 |
| Kuolemaan johtaneet työtapaturmat | 23 | 0 | +100 |
| Sairauspäivärahan saajat | 42 % | 58 % | -27,6 |
| Työkyvyttömyyseläkkeensaajat | 50 % | 50 % | 0 |
| Maksuttomat sukupuolikohtaiset syöpäseulonnat (seulontaohjelmia) | 0 | 2 | +100 |
| Koulutus ja osaaminen | |||
| Korkea-asteen tutkinto, 25–34 v | 32 % | 47 % | +31,9 |
| Heikot lukijat (PISA) | 20 % | 7 % | +65 |
| Ilman toisen asteen tutkintoa, 20–24 v | 23 % | 17 % | +26,1 |
| Toimeentulo | |||
| Säännöllisen työajan mediaaniansio, kokoaikaiset (ilman ylityöansioita) | 3 764 € | 3 327 € | -11,6 |
| Mediaanieläke | 2 066 € | 1 705 € | -17,5 |
| Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olleet | 56 % | 44 % | +21,4 |
| Eläkejärjestelmän tulonsiirto: maksetut eläkkeet / maksetut eläkemaksut (2020) | 0,97 | 1,24 | +21,9 |
| Työllisyys | |||
| Työllisyysaste, 20–64 v | 76,4 % | 75,6 % | -1 |
| Työttömyysaste, 15–74 v | 10,2 % | 9,1 % | +10,8 |
| Pitkäaikaistyöttömät | 82 300 | 57 500 | +30,1 |
| Tehty viikkotyöaika päätyössä, palkansaajat (2023) | 35,4 h | 31,8 h | +10,2 |
| Valta ja päätöksenteko | |||
| Kansanedustajat | 54 % | 46 % | -14,8 |
| Kunnanvaltuutetut | 55 % | 45 % | -18,2 |
| Pörssiyhtiöiden hallitukset | 63 % | 37 % | -41,3 |
| Pörssiyhtiöiden johtoryhmät | 69 % | 31 % | -55,1 |
| Työnantajayrittäjät | 75 % | 25 % | -66,7 |
| Tasa-arvoelinten jäsenet ja henkilöstö (STM:n tasa-arvoyksikkö + TANE) | 6 | 23 | +73,9 |
| Perhe ja vanhemmuus | |||
| Vanhempainrahapäivät (jaettu) | 21 % | 79 % | 0 |
| Lähivanhempi yhden vanhemman perheissä | 15 % | 85 % | +82,4 |
| Kokonaistyöaika, ansio- ja kotityö (jaettu) | = | = | 0 |
| Turvallisuus ja väkivalta | |||
| Henkirikosten uhrit | 67 % | 33 % | +50,7 |
| Pahoinpitelyrikosten uhrit (viranomaisten tietoon tulleet, 2025) | 24 600 | 19 000 | +22,8 |
| Vamman aiheuttanutta väkivaltaa kokeneet (kysely) | 2 % | 5 % | -60 |
| Seksuaalinen häirintä (2 v) | 20 % | 45 % | -55,6 |
| Seksuaaliväkivalta: raiskausrikosten uhrit | 131 | 2 697 | -95,1 |
| Parisuhdeväkivalta 12 kk, kumppanin uhkailu tai väkivalta (KRT 2023) | 3 % | 6 % | -50 |
| Parisuhdeväkivalta, fyysisiä vammoja aiheuttanut (EU-GBV 2021) | 6 % | 14 % | -57,1 |
| Syrjäytyminen | |||
| Yksinelävät asunnottomat | 3 556 | 1 023 | +71,2 |
| Vangit | 92 % | 8 % | +91,3 |
| NEET-nuoret, 15–24 v | 27 000 | 22 000 | +18,5 |
| Usein yksinäisyyttä kokevat (2018) | 47 % | 53 % | -11,3 |
| Toimeentulotukea saaneet yksinasuvat kotitaloudet | 47 % | 30 % | +36,2 |
| Lakisääteiset sukupuoliperustaiset velvollisuudet | |||
| Asevelvollisuus | koskee | ei koske | +100 |
| Lainsäädäntö ja julkinen rahoitus | |||
| Sukupuolijärjestöjen lakisääteinen valtionapu | ei | on | +100 |
| Puoluetuen korvamerkitty osuus | 0 % | 5 % | +100 |
| Lakisääteinen suoja sukuelinten silpomiselta | ei | on | +100 |
Laske itse – lataa aineisto
Kaikki 44 indikaattoria, painot ja laskentakaavat taulukkona. Lisenssi CC BY 4.0.
YTI versio 1 (0–100-asteikko)
Ensimmäinen versio mittasi erojen suuruutta asteikolla 0–100 ja kuvasi suunnan erillisellä vajejakaumalla. Sivu, tutkimusraportti ja aineistot ovat edelleen saatavilla.
Versiohistoria. 2026.7 (11.10.2026): lisätty Terveys ja elinikä -osa-alueelle maksuttomat sukupuolikohtaiset syöpäseulonnat – naisille lakisääteinen rintasyövän ja kohdunkaulan syövän seulonta, miehille ei eturauhassyövän seulontaa (asetus 339/2011); osa-alueen arvo 32,6 → 41,0 ja YTI 29,4 → 30,9. 2026.6 (7.10.2026, asiantuntijapalaute): ansioindikaattorina säännöllisen työajan mediaaniansio ilman ylityöansioita; lisätty tehty viikkotyöaika päätyössä (Työllisyys) ja työeläkejärjestelmän tulonsiirto eli maksettujen eläkkeiden suhde maksettuihin eläkemaksuihin (Toimeentulo). Indeksi +29 (29,4). 2026.5 (6.10.2026): poistettu kyselypohjainen "väkivaltaa kokeneet", koska se mittaa esiintyvyyttä eikä määrää eikä tavoita vakavimman väkivallan miesuhreja, sekä "parisuhdekumppanin surmaamat", koska ne ovat määrällisesti pieni osa jo mukana olevista henkirikoksista; lisätty rekisteripohjainen "pahoinpitelyrikosten uhrit" (Tilastokeskus 2025, miehiä 56,4 %); Turvallisuus ja väkivalta -osa-alueen paino 15 → 10 %; Velvollisuudet nimettiin Lakisääteisiksi sukupuoliperustaisiksi velvollisuuksiksi ja sen paino nostettiin 5 → 10 %. Indeksi muuttui arvosta +20 arvoon +29. 2026.4 (5.10.2026): Työ ja toimeentulo jaettu osa-alueiksi Toimeentulo (paino 9; lisätty pitkittyneesti perusturvan varassa olleet) ja Työllisyys (paino 6; pitkäaikaistyöttömät siirretty Syrjäytymisestä); Valta-osa-alueeseen lisätty tasa-arvoelinten jäsenet ja henkilöstö (STM:n tasa-arvoyksikkö ja TANE, sukupuoli päätelty etunimistä); lähisuhdeväkivalta mitataan nyt kahdella kyselypohjaisella indikaattorilla (Krimon rikosuhritutkimus 2023 ja Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan tutkimus 2021) viranomaistilaston sijaan, koska viranomaistilasto mittaa osin ilmoitusalttiutta. Indeksi muuttui arvosta +17 arvoon +20. 2026.3 (4.10.2026): indikaattorilista päivitetty tutkijaverkoston palautteen perusteella – lisätty päihdekuolemat, pitkät sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläke, työllisyys- ja työttömyysaste, seksuaaliväkivalta, NEET-nuoret, pitkäaikaistyöttömät, yksinäisyys ja toimeentulotuki; ansiot ja eläke mediaaneina; työkuolemat siirretty terveyteen; poistettu työtapaturmat, tekniikan tutkinnot, vastavalmistuneiden työllisyys ja syöpäseulonnat. Indeksi muuttui arvosta +26 arvoon +17. 2026.2 (18.9.2026): etumerkillinen laskentatapa. Versio 1 (13.9.2026): 0–100-asteikko.
Tiedot päivitetty 11.10.2026. Lähteet: Tilastokeskus, Kela, TEM/KEHA, Krimo, STM, TANE, THL, MIELI ry, Onnettomuustutkintakeskus, TVK, OPH, Eläketurvakeskus, Keskuskauppakamari, Kela, YVPL, Rikoksentorjuntaneuvosto, STM, Varke, Syöpärekisteri ja Finlex. Yhdistys päivittää indeksin vuosittain lähdetilastojen julkaisurytmin mukaan.