Väitteet ja faktat

Luku 84 on kaikkien kokoaikaisten säännöllisen työajan ansioiden keskiarvo, ei samasta työstä maksettu palkka. Suurin osa erosta selittyy sillä, että miehet ja naiset työskentelevät eri aloilla, eri ammateissa ja eri työajoilla: miesvaltaiset alat ovat raskaampia ja vaarallisempia, ja miehet tekevät enemmän ylityötä ja vuorotyötä. Kun nämä otetaan huomioon, samassa ammatissa ja yrityksessä jäljelle jäävä ero on noin 3 %, eikä tilastollinen jäännös ole syrjinnän mitta kumpaankaan suuntaan – ks. Palkkaero-sivu. Ero on todellinen ja se näkyy YTI:ssä (−16), mutta se ei ole osoitus samapalkkaisuuslain rikkomisesta.

EU:n tasa-arvoindeksi antaa Suomelle 68,3 pistettä ja sijan kärkijoukossa – mutta indeksi mittaa vain naisten asemaa. Kun sukupuolierot mitataan molempiin suuntiin, kuva muuttuu: YTI 2026 on +31 eli Suomi on kokonaisuutena epätasa-arvoinen naisten hyväksi, ja miehet ovat heikommassa asemassa seitsemällä osa-alueella kymmenestä. Suomi on tasa-arvon mallimaa naisten oikeuksissa, ei miesten.

Uhritutkimuksen mukaan väkivaltaa on kokenut vuoden aikana naisista noin 16 % ja miehistä 13–14 % – ero on pieni. Vakavin väkivalta kohdistuu miehiin: henkirikosten uhreista noin kaksi kolmasosaa on miehiä, ja työkuolemista käytännössä kaikki. Naiset kohtaavat enemmän lähisuhdeväkivaltaa ja häirintää, miehet enemmän väkivaltaa julkisissa tiloissa. Molemmat ovat tasa-arvo-ongelmia, mutta vain toiselle on rakennettu palvelut ja ohjelmat.

On totta, että miehet hakeutuvat mielenterveys- ja tukipalveluihin harvemmin kuin naiset. Se on kuitenkin vain puoli totuutta: palvelut on suunniteltu naisille. Turvakotien aikuisasiakkaista 91 % on naisia, kansalliset syöpäseulonnat koskevat vain naisia, ja väkivallan vastaiset ohjelmat perustuvat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaan Istanbulin sopimukseen. Kun itsemurhista 76 % on miesten, kysymys ei ole miesten laiskuudesta vaan siitä, tavoittaako järjestelmä heidät.

Vapaaehtoisuus ja velvollisuus eivät ole sama asia. Miehelle palvelus on lakisääteinen pakko, josta kieltäytymisestä seuraa rangaistus; naiselle se on valinta. Tasa-arvolain 9 § rajaa asevelvollisuuden nimenomaisesti lain ulkopuolelle, mikä tekee siitä Suomen ainoan lakiin kirjatun sukupuoleen sidotun velvollisuuden. Norja (2015) ja Ruotsi (2017) ovat siirtyneet sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen – tasa-arvo on siis täysin mahdollista toteuttaa.

Suomessa tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin: heikkoja lukijoita on pojista 20 % ja tytöistä 7 %. Ero ei jää peruskouluun. Ilman toisen asteen tutkintoa on 20–24-vuotiaista miehistä 23 % ja naisista 17 %, ja korkea-asteen tutkinnon suorittaa 25–34-vuotiaista naisista 47 % mutta miehistä 32 %. Yliopistotutkinnoista 60 % suoritetaan naisille. Koulutusvaje on poikien suurin tasa-arvo-ongelma, ja se näkyy myöhemmin työllisyydessä ja syrjäytymisessä.

Vain 15 % yhden vanhemman perheistä on isävetoisia, mutta syy ei ole isien haluttomuus. Tuomioistuimiin päätyy noin 4 % eroista, ja niissä kummallakin vanhemmalla on tutkimuksen mukaan yhtä suuri todennäköisyys saada lapset. Epäsymmetria syntyy rakenteista: lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä kodissa, ja lapsilisä, asumistuki ja koulukuljetukset seuraavat osoitetta. Vuoroasuvien lasten isät hoitavat lapsia ilman, että järjestelmä tunnustaa heidän kotinsa lapsen kodiksi.

Elintavat selittävät osan 5,1 vuoden erosta elinajanodotteessa, mutta eivät kaikkea. Työkuolemista 23/23 on miehiä, itsemurhista 76 %, ja miesten yleisimmälle syövälle ei ole kansallista seulontaa, vaikka naisten syöville on kaksi. Yhteiskunta vaikuttaa miesten terveyteen työturvallisuudella, mielenterveyspalveluilla ja seulonnoilla aivan kuten naisten terveyteen – ero on siinä, että miesten terveyttä ei ole tehty tasa-arvopolitiikan tavoitteeksi.

Molemmat ovat totta samaan aikaan. Pörssiyhtiöiden johtoryhmistä 69 % ja hallituksista 63 % on miehiä, ja YTI:n valta-osa-alue on miesten hyväksi (−20). Mutta valta koskee muutamaa tuhatta ihmistä. Yhteiskunnan pohjalla miehet ovat vielä selvemmin yliedustettuina: asunnottomista 78 %, vangeista 92 % ja itsemurhan tehneistä 76 % on miehiä (syrjäytyminen +41). Miehiä on sekä huipulla että pohjalla – keskimääräinen mies ei hallitse mitään.

Miesten tasa-arvo ry:n tavoite on todellinen tasa-arvo: tilanne, jossa sekä miehiin että naisiin kohdistuva syrjintä on poistettu. YTI-indeksissä naisten vajeet – ansiot, eläkkeet, talousvalta, lähisuhdeväkivalta ja häirintä – lasketaan samoilla säännöillä kuin miesten vajeet, ja yhdistys on palkinnut tasa-arvopalkinnolla yhtä lailla naisia kuin miehiä. Se, että miesten ongelmat nostetaan esiin, ei ole naisilta pois.