Suomessa on viime syksystä saakka puhuttu Ruotsin mallin mukaisesti sukupuolitietoisesta budjetoinnista. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtion ja kuntien talousarvioihin liittyvien uusien esitysten, kuten menolisäysten tai -leikkausten, sukupuolivaikutukset tulisi arvioida ennakkoon. Sukupuolinäkökulma pitäisi lisäksi integroida talousarvion valmistelun kaikkiin vaiheisiin valmistelusta seurantaan. Tavoitteena pitäisi olla tulojen uudelleenjärjestäminen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.[i]
Tämänajatusmaailman mukaisesti toteutettiin ”Tasa-arvoa talousarvioon” – selvitys, joka julkaistiin syyskuussa. Selvityksen mukaanmiehet olisivat hyötyneet vuosina 2016 – 2018 tapahtuneista verotuksen ja sosiaalimenojenmuutoksista selvästi enemmän kuin naiset. [ii]Selvityksessä suositeltiin, että Suomessa pitäisi jatkossa ryhtyä soveltamaansukupuolitietoista budjetointia laajemmin.
Talouden sukupuolivaikutukset on huomioitava kokonaisuudessaan
Sukupuolitietoisessabudjetoinnissa on kuitenkin merkittävä ongelma. Siinä tarkastellaan vain uusienesitysten vaikutuksia. Olemassa olevat rakenteet vain otetaan annettuina.Toisin sanoen se perustuu olettamukselle siitä, että julkinen talous olisilähtökohtaisesti kustannusvaikutuksiltaan sukupuolineutraali. Tätä perusolettamusta ei kuitenkaan oleosoitettu toteen. Jos se on virheellinen, on koko sille rakentuva analyysiväistämättä virheellinen.
Miestentasa-arvo ry esittää, että seuraavalla hallituskaudella teetetäänperusteellinen ja puolueeton selvitys julkisen talouden sukupuolivaikutuksistakokonaisuudessaan. On otettava huomioon julkisen sektorin palkat (kuntapuolellatyöntekijöistä 80 % on naisia)[iii], ketkä ovat erilaisten etuuksien saajia (eläkkeensaajista naisia on 55,6 %,kotihoidon tuen saajista 91, 5 %, lapsilisien saajista 94,1 % jne.[iv]),ketkä käyttävät erilaisia julkisia palveluja, kuten terveyspalveluita (vuonna2002 naisten terveydenhuoltoon käytettiin 46 % enemmän kuin miesten[v]),ja ketkä maksavat julkisen talouden ylläpidon erilaisina veroina ja maksuina[vi].Unohtaa ei liioin sovi vain miehiä koskevan asevelvollisuudenkustannusvaikutuksia[vii].Suomessa asevelvolliset hoitavat pakkotyönä maan puolustamisen. Useimmissamuissa maissa tämä tehtävä on uskottu ammattilaisten käsiin. Jos lähtötilanneei ole kustannusvaikutuksiltaan miehille ja naisille tasa-arvoinen, onluonnollisesti ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin tilanteentasapainottamiseksi.
Kunsukupuolitietoisessa budjetoinnissa keskitytään vain muutostensukupuolivaikutuksiin, lähtötilannetta kriittisesti analysoimatta, ajaudutaanhelposti virheellisiin päätelmiin. Jos julkiselle sektorille esimerkiksirekrytoidaan lisää poliiseja tai sotilaita[viii],voi rekrytointipäätös vaikuttaa sukupuolivaikutuksiltaan miehiä suosivalta,sillä todennäköisintä on, että näihin tehtäviin hakeutuu ja palkataan enemmänmiehiä kuin naisia. Julkisen talouden kokonaisuuden kannalta vaikutus onkuitenkin toinen. Se vain hieman tasapainottaa julkisen sektorin merkittäväänaisvaltaisuutta. Samalla tavalla vaikkapa kotihoidon tuen leikkaus saattaisinäyttää muutoksena epätasa-arvoa lisäävältä, kohdistuisihan se väistämättä enemmännaisiin kuin miehiin. Kokonaisuuden kannalta leikkaus voisi kuitenkin olla sukupuolivaikutuksiltaantasa-arvoa lisäävä, jos naisten ja miesten asema julkisen talouden etuudensaajinasen myötä tasoittuisi.
Ruotsissasukupuolitietoista budjetointia on käytetty jo jonkin aikaa. Käytännönseurauksena miesten yleisimmän syövä, eturauhassyövän, hoito on huomattavastihuonommalla tolalla kuin Suomessa. Varakkaimmat hakeutuvatkin Suomeenhoitoihin, joita kotimaassa ei ole tarjolla[ix].Halutaanko Suomeen sama tilanne?
Miestentasa-arvo ry haluaa, että Suomesta kehitetään aiempaa tasa-arvoisempi maakaikille. Siis myös miehille. JottaRuotsin virheet ja sukupuolitietoiseen budjetointiin liittyvät vääristymätvoitaisiin Suomessa välttää, tarvitaan enemmän tietoa siitä, millaisia julkisentalouden sukupuolivaikutukset kokonaisuutena ovat. Siksi seuraavan hallituksenon teetätettävä asiasta perusteellinen ja puolueeton selvitys. Sen tuottamientietojen pohjalta voidaan aidosti rakentaa tasa-arvoisempaa maata ihankaikille. Lähtökohtana ei voi olla ”saavutettujen etujen” puolustaminen.
[i]https://tasaarvoatalousarvioon.wordpress.com/page/,https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804262200904243_u0.shtml
[ii]https://www.talouselama.fi/uutiset/ettei-haviaja-olisi-aina-sama-suomeen-suositellaan-sukupuolitietoista-budjetointia/b2b855d7-e6e4-315e-94a9-b10c8355f98d,https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-603-4
[iii]https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut/henkilostotilastot
[iv]http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161000/52-2018-Tasa-arvoa%20talousarvioon.pdf?sequence=1&isAllowed=ys. 16
[v] ”Miesvailla tasa-arvoa”- teos, http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/32605-miesten-tasa-arvo-ongelmien-top-10
[vi]https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilastot/tuloverotilastoja/henkiloasiakkaiden_tuloverotilastoj/henkiloasiakkaiden_tuloverotilastoja_ve4/verohallinnon_tilastoja_naisten_ja_mies/
[vii]https://yle.fi/uutiset/3-5513799, http://varusmieslehti.fi/analyysi-nakymaton-kustannus/
[viii]http://www.reservilainen.fi/uutiset/lisaa_poliiseja_ja_100_uutta_virkaa_puolustusvoimille_budjettiriihessa_sovittiin_lisasatsauksista
[ix]https://www.iltalehti.fi/syopa/201802062200721029_sy.shtml,https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005591225.html,
#sukupuolivaikutustenarviointi#julkinentalous#Miestentasaarvory#tasaarvoatalouteen#Tasaarvo#sukupuolitietoinenbudjetointi#talousarvio#budjetti