Miesten tasa-arvo ry:n kannanotto budjettiriiheen

Hallitus kokoontuu budjettiriiheen. Budjetin vaikutuksia on etukäteen arvioitu rajuiksi ja leikkauksia kipeiksi.

Leikkauksia joudutaan hallituksen mukaan tekemään silläkin uhalla, että heikoimmassa asemassa olevat perheet, opiskelijat ja työttömät joutuvat kärsimään. Siihen nähden tuntuu kummalliselta, että Orpon naisvaltainen hallitus on jättämässä budjetin sukupuoliperusteiset määrärahat naisten poliittiseen toimintaan ja naisjärjestöille kokonaan leikkausten ulkopuolelle.

Valtion budjeteissa on jo vuosikaudet korvamerkitty puoluetuesta 5 % naisten poliittisen toiminnan tukemiseen. Tismalleen sama teksti ja määräys on sisällytetty määrärahaesityksiin myös valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä. Rahassa tuo viisi prosenttia on noin 1,8 miljoonaa euroa.

Tukea naisten poliittisen toiminnan tukemiseksi halutaan antaa tilanteessa, jossa Euroopan komissiossa on naisenemmistö, Suomen hallituksessa on naisenemmistö, lähes kaikkien puolueiden puheenjohtajat ovat jo pitkään olleet naisia, eduskunnan sukupuolijakauma on hyvin tasainen ja aluevaltuustoissa on naisenemmistö. Lisäksi, mikä tärkeintä, äänioikeus ja oikeus asettua ehdolle on ihmisillä sukupuoleen katsomatta yhtäläinen. Näin ollen mitään perusteita sukupuolitetulle naisten poliittiselle tuelle ei ole olemassa.

Naisten poliittisen toiminnan tuen lisäksi presidentti Tarja Halosen vuonna 2007 allekirjoittama laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta on säätämisestään lähtien taannut kolmelle naisjärjestölle rivin valtion budjetin määrärahoissa. Tämä veronmaksajien vuosittainen tuki on vaihdellut puolesta miljoonasta miljoonaan euroon. Päinvastoin kuin muut tasa-arvojärjestöt tai ideologiset yhteisöt, Naisjärjestöjen keskusliitto ry, Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry ja Monika-Naiset liitto ry ovat tuen avulla voineet rahoittaa toimintaansa jäsenmaksujen lisäksi tai sijasta.

Valtion ensi vuoden budjetissa valtiovarainministeriö ehdottaa mainituille naisjärjestöille jälleen 518000 euron suuruista valtionapua. Huomionarvoista on, että poliittisten puolueiden naisjärjestöt ovat jäseninä sekä Naisjärjestöjen keskusliitto ry:ssä että Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry:ssä, eli hyväksyessään tuen eduskunnassa naiskansanedustajat ovat jakamassa sukupuolitettua tukirahaa itselleen. Median puolelta naisjärjestötukiin ei ole puututtu ehkä siksi, että naisvaltainen mediakin on naistukien saamapuolella ainakin yhden naistoimittajien yhdistyksensä jäsenyyden kautta. Naisjärjestöt ovat osittain myös toistensa jäseniä, joten rahojen todellinen kohdentuminen ei ole läpinäkyvää.

Kumpikaan mainituista valtion tukimuodoista, naisten poliittisen toiminnan tuki taikka kolmen naisjärjestön tuki, ei ole millään tavalla perusteltavissa. Valtion heikon taloudellisen tilanteen ja perustuslain takaaman sukupuolten yhdenvertaisuuden perusteella vaadimme näiden määrärahojen poistamista valtion budjetista.