Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo lisätä sukupuolen teonmotiivina rikoslain koventamisperusteeseen. Hänen tavoitteenaan on koventaanimenomaan naisiin kohdistuvien rikosten rangaistusta (Maaseudun Tulevaisuus21.10.2019). Perusteeksi kaavailulleen Henriksson väittää naisiin kohdistuvanvihapuhetta enemmän kuin miehiin.
Henriksson kertoi aikeistaan sen jälkeen, kun valtioneuvoston selvitys”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseenpäätöksentekoon” oli valmistunut. Selvityksen mukaan kuitenkin,päinvastoin kuin Henriksson väittää, miehiin kohdistuu vihapuhetta enemmän kuinnaisiin, kun tarkastellaan saapuneiden vihaviestien lukumäärää. Naisetkuitenkin kokevat viestejä vihapuheeksi miehiä enemmän.
Liioiteltuja ja seksistisiä väitteitä nimenomaan naisiin kohdistuvistavaaroista sekä väkivallan uhkakuvista ja trendeistä on toisteltu vuosia.Henriksson ei tee tässä poikkeusta, kun hän artikkelissa väittää, että Suomessajoka kolmas nainen on joutunut lähisuhdeväkivallan uhriksi. Kun Suomessa on yli1,5 miljoonaa aikuista naista, meillä olisi Henrikssonin väitteen mukaan ylipuoli miljoonaa lähisuhdeväkivaltaa kokenutta naista. Kuitenkin, rikos- japakkokeinotilaston mukaan vuonna 2018 täysi-ikäisiin kohdistuneenlähisuhdeväkivallan naisuhreja oli alle 5700 ja heidän määränsä on vuodesta2009 laskenut lähes 5 %-yksikköä i).
Sukupuoli koventamisperusteena ei ole ainoa uudistus, jota Henrikssonsuunnittelee. Artikkelissa hän nimittäin kertoi myös, että Suomeen perustetaanensi vuonna erityinen naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä.Suunnitelma tuntuu sikäli oudolta, että Suomessa miehet ja naiset kohtaavatväkivaltaa yhtä paljonii). Lähisuhdeväkivallan kohdalla näyttää jopasiltä, että nuoret ja keski-ikäiset miehet joutuvat selvästi useamminpuolisonsa pahoinpitelemäksi kuin samanikäiset naiset, mutta miesten kynnysilmoittaa itseensä kohdistuneesta lähisuhdeväkivallasta on korkeaiii).
Sen lisäksi, että naisiin kohdistuvan väkivallan raportoija lisäisisukupuolten välistä vastakkainasettelua ja toisi jälleen uuden naisia suosivanja yhteiskunnan varoja kuluttavan elimen yhteiskuntaamme, törmättäisiin tässäsamaan ongelmaan kuin vaikkapa tasa-arvovaltuutetun kohdallakin; pitääkseentyöpaikkansa, tällaiset toimijat löytävät toimialaansa liittyviä ongelmiasieltäkin, missä niitä ei ole, eikä näillä ongelmilla ole tapana loppua.
Jo nyt sukupuolittunut lainsäädäntö vaatii miehiltä – muttei naisilta –asepalvelusta tai siviilipalvelusta, antaa naisille alennusta lapsensasurmaamisen rangaistuksesta, antaa kolmelle feministiselle naisjärjestöllemuttei miesjärjestöille vuosittain valtionapua ja vaatii osan puoluetuestajaettavaksi puolueiden naisjärjestöille, vaikka naiset toimivat samoissapuolue-elimissä kuin miehet. Jos rikoslakiin lisätään Henrikssoninvalmistelulähtökohdista sukupuoleen perustuva koventamisperuste, on perusteltuauskoa, että sitä käytettäisiin jälleen miehiä vastaan ja naisia suosien.
Suomen perustuslaki vaatii kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Näin ollenoikeusministeri Henrikssonin ehdotukset ovat seksistisyydessään täysinkäsittämättömiä. Lainsäädäntö on jo nyt perustuslakiin nähden liiansukupuolittunutta, kun yhdenvertaisuusvaatimukset eivät tunnu koskevan miehiä.
Kysymmekin nyt, aikooko hallitus oikeusministerinsä esityksen mukaisestijatkaa lainsäädännön sukupuolittamista ja kansalaisten jakamista kahteenkastiin.
Miesten tasa-arvo ry
Lähteet
#perustuslaki#empatiavaje#yhdenvertaisuus#Miestentasaarvory#lähisuhdeväkivalta#oikeusministeriAnnaMajaHenriksson#väkivalta#lainsäädännöllinensukupuolisyrjintä#vihapuhe#rikoslaki