Tiedote

Suomen tasa-arvovaje kohdistuu enemmän miehiin kuin naisiin

Miesten tasa-arvo ry on julkaissut Yleisen tasa-arvoindeksin (YTI), joka mittaa sukupuolten välisiä eroja huomioiden myös miesten ongelmat ja huono-osaisuuden.

Kansainvälisenä miestenpäivänä 19. marraskuuta on syytä tarkastella, miten tasa-arvo toteutuu Suomessa. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisee vuosittain tasa-arvoindeksin, joka on EU:n virallinen sukupuolten tasa-arvon mittari. Se antaa Suomelle 68,3 pistettä sadasta (2026), ja Suomi sijoittuu sen mukaan EU-maiden kärkijoukkoon (kahdeksas 27 maasta). Indeksiin viitataan hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa, mediassa ja tutkimuksessa tasa-arvon yleismittarina.

EIGE:n indeksi koostuu kuudesta osa-alueesta, joiden indikaattorit on valittu naisten aseman näkökulmasta. Laskukaava on symmetrinen, mutta mitattavat asiat eivät ole: useat osa-alueet, joilla miehet ovat heikommassa asemassa, kuten asevelvollisuus ja syrjäytyminen, puuttuvat kokonaan, ja väkivalta on rajattu indeksiluvun ulkopuolelle. Indeksi mittaa siis pääosin naisten aseman kehitystä, ei tasa-arvoa.

EIGE:n 27 indikaattorin joukossa ei ole Suomen suurimpia miesten vajeita, kuten asevelvollisuutta, itsemurhia, asunnottomuutta, vankeutta, työkuolemia, henkirikosten uhriutta, poikien oppimistuloksia tai lähivanhemmuutta.

Yleinen tasa-arvoindeksi (YTI) on rakennettu korjaamaan EIGE:n puutteet: se huomioi myös miehet, mittaa samat erot molempiin suuntiin, näyttää eron suunnan etumerkillä ja lisää puuttuvia osa-alueita.

Miestenpäivänä 19.11.2026 julkaistu YTI tiivistää tasa-arvon tilanteen yhteen lukuun −0,28 (asteikolla −1…+1). Luku kertoo, kuinka tasa-arvoinen Suomi on miesten ja naisten välillä ja kumman sukupuolen hyväksi erot kallistuvat. Kun indeksin arvo on nolla, molemmat sukupuolet ovat tasa-arvoisessa asemassa. Arvo −0,28 tarkoittaa käytännössä sitä, että naiset ovat tasa-arvon näkökulmasta paremmassa asemassa kuin miehet.

YTI-indeksi kokoaa 45 indikaattoria kymmeneltä elämänalueelta: terveydestä ja koulutuksesta toimeentuloon, valtaan, väkivaltaan ja syrjäytymiseen. Jokainen indikaattori perustuu julkiseen lähteeseen – pääosin Tilastokeskuksen, THL:n, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tilastoihin sekä lainsäädäntöön – ja jokaisesta on kirjattu lähde ja tietovuosi. Aineisto, painot ja laskentakaavat ovat avoimesti ladattavissa, ja indeksi päivitetään vuosittain.

Lisätietoja